
Luomutuotanto on omavaraisuuden edelläkävijä, sillä se on tavanomaista tuotantoa vähemmän riippuvainen esimerkiksi ostolannoitteista.
Luomu ei kuitenkaan yksin ratkaise huoltovarmuuden ongelmia, mutta sillä on annettavaa, kun etsitään keinoja ruokakriisin ratkaisemiseksi. Keinoista ja luomun menetelmistä hyötyy myös tavanomainen tuotanto.
Luomun kuumimpia tutkimusaiheita ovat nyt esimerkiksi kierrätyslannoitteiden käyttö sekä ei-kemialliset ratkaisut kasvinsuojelussa, kertoo Luomuinstituutin johtaja Sari Iivonen.
”Luomututkimukselle on kysyntää koko maataloudessa, sillä tavanomainenkin tuotanto on siirtymässä luomumpaan suuntaan.”
Iivonen osallistui paneelikeskusteluun, joka käytiin Helsingissä perjantaina EU:n luomupäivänä.
Pro Luomun järjestämässä tilaisuudessa olivat Iivosen lisäksi keskustelemassa MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa, Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen sekä luomutilallinen Tommi Hasu. Paneelia veti Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
EU:n tavoite on, että luomupeltoalan osuus olisi 25 prosenttia vuonna 2030.
Iivonen laittaisi panokset luomualan kasvattamisen sijaan siihen, että kotimainen luomuruuan tuotanto kasvaisi ja kehittyisi entistä ympäristötehokkaampaan suuntaan.
Luomupeltojen satoja pystytään parantamaan nykyisestä, siitä panelistit olivat yhtä mieltä.
Iivosen mielestä luomussa ei kuitenkaan ole järkevää tavoitella samoja satoja kuin tavanomaisessa, koska jälkimmäisen sadot on tuotettu ostolannoitteiden turvin. ”Pitäisi puhua siitä, mikä on luomussa mahdollista saavuttaa viljelytekniikoilla ja kierrätyslannoitteilla.”
Nergin mielestä nyt käytettävissä olevilla keinoilla prosentuaalisia tavoitteita ei saavuteta. Hänen mukaansa pitää löytää uudenlaisia kannustimia esimerkiksi investointeihin.
Näkyykö ruuan kallistuminen jo luomutuotteiden kysynnässä, Lamminparras kysyi Elomaalta ja Nousiaiselta. Vastaus oli kyllä, mutta kumpikaan ei halunnut vetää tilanteesta pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Nyt vallitseva inflaatio, Ukrainan sota ja sähkön kallistuminen eivät jatku ikuisesti.
Elomaan mukaan luomulla on tärkeä rooli, kun puhutaan kuluttajien vastuullisista valinnoista. Kauppa voi vaikuttaa luomun menekkiin tuotteiden esillepanolla. ”Voimme luvata, että kehitämme luomuvalikoimaa.”
”Väheneminen on jo vähän näkynyt eri tuotteiden menekissä ja varmaan näkyy ensi talvena vielä lisääkin”, Nousiainen sanoi. ”Valiolle luomu on vastuullisen liiketoiminnan tärkeä osatekijä, tietynlainen kruununjalokivi.”
Hän kuitenkin korosti, että koko ketjun on oltava kannattavaa toimintaa ja tämä on jatkuva haaste.
Eräs jarru luomutuotteiden menekin kasvulle on, että kuluttajat eivät riittävästi tiedä, miten luomu eroaa tavanomaisesti tuotetusta, kotimaisesta ruuasta. Tarvitaan brändäystä.
Tärkeä osa luomubrändiä on, että kyseessä on EU:n sertifioima tuotantotapa, Hasu muistutti. Esimerkiksi eläinten hyvinvointi ei ole pelkkää puhetta vaan tilavaatimukset ja laiduntamisvelvoite on määritelty tarkasti.
Komissio julkaisi maaliskuussa 2021 luomutuotantoa koskevan EU:n toimintasuunnitelman.
Suunnitelmalla pyritään saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia maatalousmaasta olisi oltava luonnonmukaisesti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä.
EU:n käytössä olevasta maatalousmaasta nyt noin 8,5 prosenttia eli noin 14 miljoonaa hehtaaria on luomua.
Suomessa viljellään luomua 4 911 tilalla. Luomun ja siirtymävaiheen tuotannon yhteispinta-ala on 327 736 hehtaaria, joka on 14,4 prosenttia kokonaispeltopinta-alasta.
Suomen metsistä 7 miljoonaa hehtaaria on luomusertifioituja.
Luomun vähittäismyynnin arvo EU:ssa oli vuonna 2019 yli 41 miljardia euroa.
Suomessa vuonna 2021 luomua myytiin päivittäistavarakaupassa 407 miljoonalla eurolla.
Luomuruokaa syö joka viikko 1,7 miljoonaa suomalaista.
Uutiseen korjattu 27.9.2022 klo 7:41 Pro Luomun toiminnanjohtajan etunimi.