• Sähkön hinnan nousu kohtelee maitotiloja karusti – keskikokoisella tilalla 20 sentin korotus sähkön hintaan tarkoittaa 12 000 euron lisäkustannusta vuodessa

    Maitomarkkinoilla on nähty tänä vuonna tilanne, jossa Suomessa maidon tuottajahinta painui alle EU:n keskihinnan. Suomalainen Maaseutu kysyi Valion alkutuotantojohtajalta Ilkka Pohjamolta, mistä se johtuu.
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    10.10.202208:32
    Piia Lehojärvi

    Perinteisesti Suomessa on maksettu keskimääräistä parempaa tuottajahintaa. Viime keväästä lähtiän hinta on kuitenkin ollut joko EU:n keskihinnan tuntumassa ja nyt jo muutaman kuukauden sen alle parilla sentillä.

    EU:n komission viimeisin hintatieto on elokuulta. Silloin EU:n keskihinta oli 51,95 senttiä litralta. Suomessa arvio oli ensin 49,30 senttiä, mutta Luonnonvarakeskus vahvisti hinnan myöhemmin 50,75 senttiin. Erot eri maissa ovat huomattavia. Ruotsissa maksettiin 53,16 senttiä, Saksassa 54 senttiä, Tanskassa 57,80 senttiä, Irlannissa 58,80 senttiä ja Alankomaissa peräti 60 senttiä. Muun muassa Puolassa, Latviassa ja Liettuassa tuottajahinta oli yli 50 senttiä.

    Miksi Suomessa hinta ei ole noussut samaa tahtia, Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo?

    ”Yksi syy on omistajastrategia. 3 800 maitotilaa omistaa Valion osuuskuntien kautta. Haluamme turvata tiloille hinnan, joka on vakaa ja ennustettava.”

    Valio on nostanut maidon hintaa osuuskunnille vuoden aikana yli 40 prosenttia.

    Toisaalta vakaa hinta tarkoittaa myös sitä, että Euroopan hintojen laskiessa Suomessa maidosta maksettava hinta tyypillisesti pysyy vakaana eikä lähde yhtä rajusti mukaan alamäkeen.

    Pohjamo kuitenkin muistuttaa, että Luonnonvarakeskuksen koostama hintatieto ei huomioi jälkitilejä.

    Toinen syy maidon varsin nihkeään hintakehitykseen Suomessa on ollut kotimarkkinaan keskittyminen.

    ”EU:ssa on maita, joissa valmistetaan erityisesti rasvatonta maitojauhetta sekä voita ja iso osa, jopa 90 prosenttia, menee vientiin. Näissä maissa hinta on noussut voimakkaasti”, Pohjamo kertoo.

    Voin hinta nousi viime keväänä ennätykselliseen 7 euroon kilolta. Muissakin maitotuotteissa on nähty ennätyshintoja. Rasvattoman maitojauheen hinta käväisi keväällä yli 4 eurossa kilolta. Hinta on sittemmin ollut hieman laskusuunnassa, mutta lokakuun alun hinta oli edelleen komission mukaan 3,71 euroa kilolta.

    MTK:n maitoasiantuntija Marjukka Mattio tuo markkinaterveisiä muutaman viikon takaiselta Brysselin-reissultaan. Maidon hintabileet Euroopassa näyttäisivät olevan taittumassa. Tuottajahinta ei voi määräänsä enempää nousta, sillä vastaan tulee kuluttajien maksukyky.

    Mattion mielestä Suomen maidon tuottajahintakehityksen takana on lisäksi keskittynyt kauppa ja kova kilpailu sekä se, että Suomessa reagoidaan aikaisemmin kuluttajien maksukykyyn. Myöskään Kiinan-vienti ei vedä yhtä hyvin kuin viime vuonna.

    Moni muistaa vuoden 2014 Krimin miehityksen, siitä johtuvien pakotteiden ja samanaikaisen kiintiöiden poiston vaikutuksen maitomarkkinoihin. Eurooppa ajautui maitokriisiin.

    Suomen maitomarkkinaan pakotteet iskivät erityisen lujaa eikä markkina varsinaisesti palautunut ennalleen. Maitokiintiöiden poiston ajatuksena oli Pohjamon mukaan ”valkoisen kullan vieminen Aasiaan”. Kiintiöiden poistoa seuranneen maitokriisin aikana rasvatonta maitojauhetta oli pakko varastoida interventiovarastoihin eikä vapaaseen markkinatalouteen siltä osin siirrytty.

    Maidontuotantoa on sittemmin rajoitettu muun muassa ympäristörajoitteilla, mikä näyttäisi olevan tulossa kalliiksi tilojen näkökulmasta esimerkiksi Alankomaissa, missä tilat saattavat joutua vähentämään eläinmäärää.

    Vaikka Suomessa maidon tuottajahinta on noussut, ovat kustannukset nousseet vielä enemmän. Valoa tunnelin päässä voisi olla, sillä globaalisti maidon tarjonta on niukkaa, mikä tukee vahvaa hintaa, Mattio kertoo. Kysyntäkin on hyvällä tasolla.

    ”Pitkällä aikavälillä maidon kulutus on globaalisti kasvussa”, Pohjamo toteaa.

    Tuotantopanosten hintakehityksen ennustaminen suuntaan tai toiseen on kuitenkin tällä hetkellä liki mahdotonta.

    Sähkön hinnan nousu on synkentänyt maitotilojen näkymiä.

    ”Ne tilat joilla ei ole kiinteähintaista sopimusta törmää sähkön hinnan nousuun kaikella voimalla”, Pohjamo sanoo.

    Pohjamo ei ole aiemmin työurallaan nähnyt näin suuria eroja tilojen välillä. Sähkön hinnan nousu tulee syventämään sitä entisestään.

    Oheisessa taulukossa on esitetty sähkön hinnan nousun vaikutus tuotettua maitolitraa kohden. Valion Carbo-laskelmien mukaan valiolaisten tilojen keskimääräinen sähkönkulutus on 0,15 kWh maitolitraa kohden.

    Valion laskelmien mukaan keskikokoisella, noin 400 000 litraa vuodessa tuottavalla tilalla 20 snt/kWh korotus sähkön hintaan tuo 12 000 euroa lisäkustannuksia vuodessa.

    Lisää aiheesta
    • Tommi Kettula kuvattuna sähkölämmitteisen talonsa pannuhuoneessa.

      Energia | Tommi Kettulan sähkölasku oli viime talvena jopa 2500 euroa kuussa ‒ puolet kotitalouksista on vaarassa joutua sähkön vuoksi talousvaikeuksiin

    • Ilpo Wennström on tyytväinen biokaasuinvestointiinsa Toholammilla.

      Energia | Toholampilainen karjatila saa biokaasulaitoksesta 130 000 euron vuosittaiset säästöt – ”Sähkön ja lannoitteiden hintojen noustua ei takaisinmaksussa monta vuotta mene”

    Artikkelin aiheet
    sähkön hinnan nousu
    maidontuotanto
    Valio
    maitotilat
    tuottajahinta
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle