Lantmännen Agron toimitusjohtajan Markku Multamäen mielestä messukustannuksia täytyy pystyä karsimaan. Kuva: Veikko Niittymaa
Konekauppiaat haluavat halvempia konemessuja – näyttelyn hintalappu jopa satoja tuhansia euroja
Helsingissä viime viikolla pidetyt maatalouskonemessut saavat kiitosta näytteilleasettajilta, mutta messujen kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Hintalapun merkitys alan yrityksille korostuu, kun maatalouskoneiden kysyntä on lopahtanut.Tilaajalle
Helsingin Messukeskuksessa kävi lähes 19 000 vierasta kolmipäiväisten maatalouskonemessujen aikana. Kuva: Jaana KankaanpääHelsingin maatalouskonemessut onnistuivat jopa yli odotusten: kolmen päivän aikana halleja kiersi lähes 19 000 vierasta, selvästi enemmän kuin edellisillä messuilla kaksi vuotta sitten.
Pinnan alla kytee huoli messujen kustannuksista. Helsingin messut olivat likimain kaikille näytteilleasettajille ylivoimaisesti suurin ja kallein tapahtuma tänä vuonna.
Messujen kustannuksia ei haluta kertoa julkisesti, mutta isoilla koneliikkeillä kyse on sadoistatuhansista euroista.
Messujen tulevaisuus on katkolla vuodenvaihteessa, kun nykyinen kahden näyttelyn mallin sopimus on päättymässä.
Isojen koneliikkeiden edustajat vihjasivat odottavansa Helsingin messujen yhteydenottoa.
Messukeskus on järjestänyt myös Tampereen näyttelyn.
Tarvitaanko talvinäyttelyä joka vuosi vai riittääkö joka toinen vuosi pidettävä näyttely? Näyttelyosastoilla kuiskittiin, että talvinäyttely ja Okra voisivat vuorotella. Toisaalta osa piti jokasyksyistä näyttelyä tarpeellisena.
Lantmännen Agron toimitusjohtaja Markku Multamäki ei kilpailijoiden tapaan ota kantaa tulevien vuosien näyttelyihin. Hän korostaa, että kustannuksia pitää pystyä karsimaan. Miten tämä tehdään, sitä Multamäki ei kertonut.
Multamäen mukaan asiakastapahtumia, kuten messuja, tarvitaan. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet hetkellä, jolloin konekaupassa on historiallisen hiljaista.
”Kaikki ovat lujilla.”
Konemessut ovat myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma koko ketjulle. Multamäen mukaan Lantmännenin osastolla on omaa väkeä satakunta ja saman verran tavarantoimittajilta.
Kaupan arki on usein etätyötä, jolloin messut tarjoavat tilaisuuden koota porukka yhteen.
NHK Groupin toimitusjohtaja Oskari Korhonen kannattaa ajatusta, että talvi- ja kesänäyttely järjestettäisiin vuorovuosin. Kuva: Jaana KankaanpääNHK Groupin toimitusjohtaja Oskari Korhonen pitää Helsinkiä parhaana messupaikka ja näyttelyä erinomaisena. Kyse on sitä, mitä investoinnilla saa.
Korhosen mukaan karjatalouskoneiden markkinat alkoivat elpyä vuosi sitten ja sama tuntuma välittyi messuilla. Korot ovat laskeneet ja nautatiloille tärkeän säilörehun sato oli hyvä. Asiakkaat ovat liikkeellä positiivisella mielellä.
Alan pitäisi Korhosen mukaan olla jatkossakin mukana messuilla, koska se on asiakkaiden etu. Hän kannattaa ajatusta talvi- ja kesänäyttelyn vuorottelusta, mutta viljelijät pitävät vuosittaista näyttelyä tarpeellisena.
Helsinkiin on helppo tulla, hallitilaa riittää ja majoituspaikkoja on runsaasti.
De Lavalin myyntijohtajan Tuomas Kuusisen mielestä Helsinki on hyvä messupaikka, vaikka maitotilat sijaitseva kaukana. Kuva: Jaana KankaanpääDe Lavalin myyntijohtaja Tuomas Kuusinen toivoo, että messut jatkuvat vuorovuosin Helsingissä ja Tampereella. Helsinki on kelpo messupaikka, vaikka pääosa maitotiloista sijaitsee kaukana pääkaupungista.
Kuusisen mukaan maidontuotannon investoinnit ovat pitkäjänteisiä ja messuilla saatu kontakti voi edetä vasta vuosien päästä.
Messuilla asiakas voi verrata tarjontaa ja hakea ideoita omaan hankkeeseen.
”Asiakkaat lopulta ratkaisevat, miten monta näyttelyä tarvitaan ja milloin ja missä ne pidetään. Alkusyksyn messut ovat herättelyä sadonkorjuun jälkeen ja samalla ennakkomyynnin startti”, toteaa Agritekin toimitusjohtaja Mikko Marttila.
Marttila toivoo, että näyttelyitä pidetään joka vuosi.
”Viikonlopun jälkeen analysoidaan messujen antia, mutta ennakkotunnelma on positiivinen, asiakkaat ovat tyytyväisiä.”
Metsäväelle Tampere olisi matkallisesti ehkä Helsinkiä otollisempi, pohti Nisulan aluemyyntipäällikkö Henry Äyräväinen. Kuva: Jaana KankaanpääMetsäkoneiden kaatopäitä valmistava Nisula on mukana messuilla, vaikka Metko on metsäalalle tärkein tapahtuma. ”Hieman vilkkaampaa odotimme, mutta näyttely puolustaa paikkansa, näkyä pitää”, toteaa Nisulan aluemyyntipäällikkö Henry Äyräväinen.
”Metsäväelle Tampere olisi matkallisesti ehkä Helsinkiä otollisempi”, Äyräväinen miettii.
Maatalouskonemessuja on totuttu pitämään viljelijätapahtumana. Infralinen toimitusjohtaja Jukka Rantamäki muistuttaa, että messut kokoavat yhteen myös pienyrittäjiä ja kiinteistönhoitoväkeä.
Infraline markkinoi vesi- ja öljysäiliöitä. 150 kilometrin säteellä Helsingistä on paljon alan yrityksiä, joille konemessut ovat oikeastaan ainoa tapahtuma koko Etelä-Suomessa.
Koneiden äärellä riitti katsojia kaikkina messupäivinä. Kuva: Jaana Kankaanpää- Osaston luetuimmat
