Rajoituksia, teurastuksia, maaston haravointia – mitä kaikkea Ruotsin sikaruttoalueella on tähän mennessä tapahtunut?

Syyskuun 6. päivänä varmistui, että Ruotsin Fagerstassa kuolleina löydetyt kaksi villisikaa kantoivat afrikkalaista sikaruttoa (ASF). ATL-lehti on tehnyt koosteen siitä, mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Kuolleet villisiat löytyivät jo elo–syyskuun vaihteessa. Kun niiden testitulokset valmistuivat, alueelta oli löydetty jo seitsemän kuollutta villisikaa.

Seuraavana päivänä maatalousvirasto Jordbruksverket ja valtion eläinlääketieteen laitos SVA ilmoittivat, että tartunta-alueelle perustetaan 100 000 hehtaarin rajoitusalue. Sen sisällä kiellettiin muun muassa marjastus ja muu luonnossa liikkuminen, metsästys, metsänhoito sekä koirien liikkuminen irrallaan. Alueelta tulevat ajoneuvot ja työkoneet on pestävä ja desinfioitava.

Alueella toimiville sikatiloille annettiin suojautumismääräyksiä. Myöhemmin kaikki alueen siat määrättiin lopetettaviksi. Onneksi niitä ei ollut paljon, vain viitisenkymmentä. Sikatiheällä alueella päätöksen vaikutus olisi ollut aivan toisessa mittaluokassa.

Rajoitusvyöhykettä ja myös sen ympärillä olevaa aluetta alettiin käydä läpi tiheällä kammalla, jotta kaikki kuolleet villisiat löydettäisiin. Myöhemmin työhön osallistuneille vapaaehtoisille metsästäjille luvattiin korvaus työstään.

Alueella on myös peltoa. Ensin määräys oli, että puitua viljaa piti säilyttää vähintään kuukausi ennen kuin sen sai tuoda alueen ulkopuolelle. Myöhemmin viljelijät saivat hakea poikkeuslupaa, jos alueella ei ollut varastotilaa puidulle sadolle.

21.9. maatalousvirasto ilmoitti, että rajoitusalueen ydinalue, noin 98 neliökilometriä, aidataan. Aidan kustannusarvio on noin 52 000 euroa.

2.10 maatalousvirasto haki hallitukselta 96 miljoonan kruunun eli runsaan 8 miljoonan euron lisärahoitusta ASF:n torjuntaan.

ASF-viruksen arvioidaan levinneen villisikoihin Fagerstan jäteasemalta, jolle eläimet pääsivät tonkimaan ruokajätettä. Sen seassa on todennäköisesti ollut virusta sisältävää elintarviketta.

Samalla selvisi, että sama riski oli monella muullakin jäteasemalla.

Taudin puhjettua kerrottiin pian, että muun muassa Etelä-Korea, Japani ja Filippiinit lopettivat ruotsalaisen sianlihan tuonnin heti. Myöhemmin ainakin Etelä-Korea lievensi kantaansa ja hyväksyi niin sanotun alueellistamisen: Lihaa ei saa toimittaa eristysalueelta, mutta muualta maasta se kelpaa.

Ruotsin tuottajajärjestö LRF:ssä liha-alan elinkeinopoliittisena asiantuntijana työskentelevä Jeanette Elander kertoi MT:lle syyskuun lopussa, että ASF:n aiheuttamat vientirajoitukset eivät suuresti vaikuta sikaketjuun. Sianlihaa tuotetaan Ruotsissa pääasiassa kotimaan markkinoille.

”Vientiin menee lähinnä sivutuotteita sekä osia, joille ei Ruotsissa ole kysyntää. Jos niille ei ole ostajia, ne jäävät Ruotsiin tuhottavaksi. Tietysti sekin vaikuttaa alan kannattavuuteen.”