Kotieläintilojen tautisuojaus vaatii kohentamista – ”Joukossa on vieläkin niitä, joilla olisi perusasioissa kehitettävää”
Hyvä eläintautitilanne ei tarkoita sitä, että kotieläintiloilla olisi vara hellittää piiruakaan tautisuojauksesta.Tilaajalle
Kotieläintiloihin ei koskaan saa mennä ilman lupaa. Jokainen vierailija on aina tautiriski. Kuva: Kimmo HaimiNykyaikainen eläintuotanto tapahtuu yksiköissä, joissa on paljon eläimiä rajatussa tilassa. Tällainen altistaa eläintautien leviämiselle, muistuttaa asiantuntijaeläinlääkäri Kati Näsärö Suojaa SiKana -hankkeesta.
”Jos eläimet ovat terveitä, tulee helposti tunne, ettei riskiä ole olemassa.”
Tautisuojauksesta ei kuitenkaan ole vara hellittää, vaan sitä on kehitettävä jatkuvasti, Näsärö muistutti Suomen Sikayrittäjien seminaarissa 29.9. Ikaalisissa. On mietittävä, ovatko torjuntatoimet vaikuttavia ja noudatetaanko niitä aina. Näsärön mukaan tiloilla ei kuitenkaan ole varattu riittävästi resursseja oman toiminnan arviontiin.
”Miten tautisuojausta halutaan viedä eteenpäin, sillä kehitystä on saatava.”
Suomalaisten kotieläintilojen tautisuojaus perustuu vapaaehtoisuuteen, Näsärö sanoi.
”Joukossa on vieläkin niitä, joilla olisi perusasioissa kehitettävää. Ala kärsii niistä, joilla on huono tautisuojaus. Esimerkiksi salmonella vaikuttaa kaikkien vakuutusturvaan.”
Voisiko tautien torjuntaa olla taloudellisia kannustimia, Näsärö pohtii. Esimerkkinä hän mainitsee suunnitteilla olevan sikapuolen salmonellarahaston, jossa voisi olla porrastetut maksut tautitilanteen perusteella.
Yksi vaihtoehto on pakko; joko elinkeino tai lainsäätäjä vaatisi tuottajilta entistä tiukempia tautisuojastoimia.
Mikä on riittävä tautisuojausta? Siihen ei ole yksinkertaista vastausta.
Näsärö kertoi seminaarilaisille esimerkin puolalaisesta tuotantosikalasta. Sen ympärillä oli kaksinkertainen auto, tilalle tulleet ajoneuvot desinfiointiin ja toimintoja videovalvottiin. Kaikesta huolimatta afrikkalainen sikarutto (ASF) levisi jostain sikalaan ja kaikki 19 000 sikaa tapettiin.
Jälkeenpäin voi pohtia, noudatettiinko puolalaisella sikatilalla tautisuojausta vai jätettiinkö jotain tekemättä. Sikalan pitäjä itse oli todennut, että aitojen rakentaminen on helpompaa kuin ihmisten toiminnan muuttaminen.
Lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto ovat viime aikoina osoittaneet jälleen voimansa.
Suomen turkistarhojen lintuinfluenssatilanne on Näsärön mukaan poikkeuksellisen paha. Meillä tartunnan saaneita tarhoja on lähemmäs 30, kun muissa maissa tapaukset ovat olleet yksittäisiä.
Ruotsissa todettu afrikkalainen sikarutto puolestaan ”herätti meidät täällä Suomessa”, Näsärö toteaa. Hän mainitsi lisäksi, että esimerkiksi Italiassa on ASF:n takia tapettu jo 35 000 sikaa.”
Sikapuolella salmonella on Näsärön mukaan asia, johon tarvitaan Suomessa jokin ratkaisu.
Tautien lisäksi Näsärö otti seminaarissa esiin eläinten hyvinvoinnin. Eri tahoilla on hyvin erilainen käsitys siitä, mitä esimerkiksi sikojen hyvinvointi on. Käsitys riippuu siitä, onko tekemisissä alan kanssa vai ei.
Näsärön mukaan kunkin oma tausta vaikuttaa siihen, miten eläinten hyvinvointia kukin haluaa kehittää.
”Tuottajalle hyvinvointivaatimukset merkitsevät usein lisää kustannuksia. Lihaa markkinoiva haluaa hyvinvoinnista lisäarvoa tuotteelleen. Kuluttaja puolestaa ihannoi ja toivoo eläinten hyvinvointia. Tiskillä hän kuitenkin valitsee halvimman vaihtoehdon eikä sitä, mikä edistäisi eläinten oloja.”
Näsärö muistutti, että eläinten hyvät olot eivät ole kiinni tuotantoyksikön koosta.
- Osaston luetuimmat
