Kouvolan jäteasemalta löytyi yksi selkeä riskikohde. Kuva: Marja Seppala
Sikayrittäjien Berg järkyttyi: ”Jätehuolto näyttää olevan Suomen heikoin lenkki ASF:n torjunnassa”
Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg pitää erittäin huolestuttavina Maaseudun Tulevaisuuden esiin nostamia bioturvallisuuteen liittyviä epäkohtia Suomen jätehuollossa.Tilaajalle
”Koko jätehuoltoketju tulisi ottaa tarkasteluun”, Berg linjaa. Kuva: Jarkko Sirkiä”Suomessa on oltu siinä uskossa, että jätehuoltojärjestelmä toimii bioturvallisesti, mutta nyt näyttää siltä että näin ei olekaan. Toisaalta tyytyväinen, että asia on nyt nostettu esiin”, Berg toteaa.
”Nyt olisi ensisijaisen tärkeää, että koko jätehuoltoketju käydään askel askelelta läpi ja mietitään, miten tilannetta voitaisiin parantaa. Kysehän ei ole vain afrikkalaisesta sikarutosta vaan tilanne on huolestuttava kaikkien tarttuvien tautien osalta.”
Bergiä huolettaa erityisesti se, että jätehuollon toimijakenttä on sekalainen ja viranomaisvalvonta moninaista. Mukana on sekä yksityisiä yrityksiä että kuntien vastuulla olevia toimijoita.
”Tähän tarvitaan ehdottomasti ministeriöiden ja Ruokaviraston panoksia, jotta riskit saadaan selvitettyä ja koko jätevyyhti hallintaan. Matkan varrella on monta riskikohtaa, jotka pitäisi käydä läpi. Tämä tuntuu nyt olevan osa-alue, jota ei ole mietitty ollenkaan riittävästi.”
Erityisen huolestuttavaa hänestä on ollut lukea, että jätehuoltoketjussa ja viranomaistahoilla tuntuu olevan selkeää tietämättömyyttä ASF:n ja jätehuollon yhteydestä.
Berg kertoo, että Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on jo havaittu paljon puutteita jäteasioissa monella eri tasolla. Villisiat ovat päässet satunnaisesti vierailemaan useilla jäteasemalla ja tonkimaan jätteitä niin, että käynti aiheuttaa riskin afrikkalaisen sikaruton leviämiselle.
Sama on mahdollista myös Suomessa, kuten Maaseudun Tulevaisuuden aiemmin ottamat kuvat Kouvolasta osoittivat.
”Jos suomeen päätyy ASF-virusta jonkun tuotteen mukana, mihin tähteet tai pakkausmateriaalit joutuvat? Kotona ne ehkä syödään ja heitetään roskiin tai kompostiin. Mitä tapahtuu, jos ravintolan keittiöön menee riskimateriaalia? Jätteen matka on taas erilainen”, Berg pohtii.
”Jos miettii ihan jo kotitalouksien jäteastioita tai kylien aluejätepisteitä, niin kyllähän villisiat pääsevät niitä aivan liian helposti tonkimaan. Välttämättä astioissa ei tarvitse olla edes biojätettä, vaan ulkomailta tuotu virusta sisältävä evään käärepaperikin riittää tartuttamaan tautia eteenpäin villisikoihin.”
Koko jätehuoltoketju tulisi käydä läpi aina kotitalouksien jätteistä lähtien. Kuva: Jaana KankaanpääVaikka ihmiseen afrikkalainen sikarutto ei tartu, ihmiset levittävät sitä muun muassa tuomalla maahan lihaa sisältäviä elintarvikkeita.
Tullin ruokakoirat ovat tärkeässä roolissa eläintautien, kuten afrikkalaisen sikaruton torjunnassa.
Tullin mukaan viime vuonna matkustajien vapaaehtoisesti luovuttamien sekä Tullin haltuun ottamien eläinperäisten elintarvikkeiden määrä oli lähes 7 500 kiloa. Näistä yli 1 600 kiloa oli ruokakoirien löytämiä. Suurin osa löydöistä oli juuri pieniä matkaeväitä.
Kaikkia ruokatarvikkeita ei kuitenkaan saada talteen.
Berg muistuttaa, että taudintorjunnassa koko ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Hyvä uutinen on, että metsästyspuolella yhteistyötä on lisätty ja villisikakantaa on saatu pienennettyä. Myös sikaelinkeino on tehnyt mahdollisimman paljon bioturvan parantamistoimia.
”ASF-riskienhallinnan kannalta tilatason tautisuojaus on hyvällä tasolla ja sitä kehitetään jatkuvasti”, Berg kiteyttää.
- Osaston luetuimmat
