Kiina on maitomarkkinoiden tuontirohmu, mutta kuinka kauan?

Valtaosa maailmassa tuotetusta maidosta kulutetaan samassa maassa kuin missä se lypsetään. Puolet ei edes kulje meijerin kautta vaan käytetään tilamaitona tai itse jalostettuna.

Vain kahdeksan prosenttia maidosta liikkuu vientimarkkinoilla. EU on ylivoimaisesti suurin viejä, ja Kiina rohmuaa rajojen yli kulkevasta maidosta ehdottomasti suurimman siivun, noin viidenneksen, saksalaisen markkinatutkimuslaitoksen ZMB:n asiantuntija Monika Wohlfarth kertoi PI-maitoforumissa Helsingissä perjantaina.

Aasiassa maidon kulutus henkeä kohti on paljon pienempi kuin Länsi-Euroopassa, mutta kulutettava määrä on kasvanut vauhdilla sekä väestönkasvun että ruokavalion muuttumisen takia. Varsinkin juuston kulutuksen kasvu nielee paljon maitoa, sillä yhteen juustokiloon menee keskimäärin kymmenen litraa maitoa.

Kiinaa on pidetty takuuvarmana maitotuotteiden tuojana. Wohlfarth varoitti kuitenkin siihen liittyvistä epävarmuustekijöistä.

Maan oma tuotanto kasvaa vauhdilla. Myös maitotuotevarastojen spekuloidaan olevan suuret.

Toisaalta Kiinan nopea talouskasvu on hiipunut, mikä nakertaa kuluttajien ostovoimaa. Kiinteistökriisi, historiallinen kuivuus ja tiukat koronasulut sekoittavat kaikki osaltaan soppaa. Kiinassa maitotuotteiden kulutus ei painotu koteihin vaan esimerkiksi kahviloihin, joten kotiin määrätty väki ei maitoa kuluta.

Tärkeimpien vientimaiden maidontuotanto on laskenut syksystä 2021 alkaen, Wohlfarth kertoi.

Euroopan sisällä erot ovat suuret. Ranskan ja Saksan kokonaismaitomäärät vähentyivät vuoden alkupuoliskolla voimakkaasti. Puola taas lisäsi tuotantoaan vauhdilla, samoin Itävalta ja Baltian maat.

USA:ssa maidon tuotanto on nyt lähtenyt kasvuun, ja EU:ssakin odotetaan käännettä.

Wohlfarth totesi, että Euroopan maidontuotannolla on edessään kovia haasteita.

Viime vuosien pahat kuivuusjaksot ovat heikentäneet nurmen kasvua ja nostaneet rehukustannuksia. Maidontuotannon heikko kannattavuus vauhdittaa tilamäärän laskua. Lisäksi EU:n politiikkamuutokset, kuten uudet ympäristövaatimukset, vaikeuttavat tilojen toimintaa, hän listasi.

Ympäristötoimia kiristetään tosin muuallakin. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa aiotaan ottaa käyttöön metaanivero vuodesta 2025 alkaen.

Euroopan ongelmana on myös se, että meillä energian hinta on moninkertainen toiseen suureen maitotuotteiden viejään, USA:han verrattuna. Tilanne heikentää Euroopan kilpailukykyä.

Wohlfarthin varoittelut saivat pääosin maidontuottajista koostuvan seminaariyleisön mielen matalaksi. Erikoistutkija Olli Niskanen Luonnonvarakeskuksesta vakuutti kuitenkin, että EU tulee olemaan tärkeä nettoviejä myös jatkossa.

Koko Itä-Aasia tarvitsee hänen mukaansa paljon tuontimaitoa tulevaisuudessakin.

Kiinakin on tuotantonsa kasvusta huolimatta kaukana omavaraisuudesta. Itse asiassa sen omavaraisuus on kulutuksen kasvun takia laskenut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2015. Viime vuonna se tuotti alle 70 prosenttia omasta maitotuotteiden kulutuksestaan.