Suomen peltoalaa suurempi alue jää kylvämättä Ukrainassa

Viljely Ukrainassa käy jatkuvasti haastavammaksi.

Maassa jää tänä vuonna kylvämättä yhteensä arviolta 3,8 miljoonaa hehtaaria peltomaata, kertoo Oleksandra Avramenko.

Määrä on suurempi kuin koko Suomen peltoala, joka on reilut kaksi miljoonaa hehtaaria. Kylvämättä jäävät alueet ovat sodan takia liian riskialttiita maataloudelle.

Avramenko työskentelee Euroopan integraatiovaliokunnan johtajana Ukrainan maatalousalan etujärjestössä UCAB:ssa (Ukrainan agricultural association).

Hän tekee töitä tällä hetkellä Tanskasta käsin, mutta käy kotimaassaan säännöllisesti.

Kun vielä 2021 Ukrainan viennin kokonaisarvo oli 68,2 miljardia dollaria, viime vuonna arvo oli romahtanut noin puoleen: 36 miljardiin dollariin.

Taustalla vaikuttaa Mariupolissa sijainneen terästeollisuuden ja muiden tuotantolaitosten menetys vallatuilla alueilla.

”Terästuotannon tuhoutuminen vähensi vientiä merkittävästi”, Avramenko kertoo.

Se on entisestään korostanut maatalouden merkitystä Ukrainan taloudelle.

Vientiä tarvitaan kipeästi, sillä valtion budjetista puolustusmenot syövät jo puolet.

Lisäksi kotimaan kysyntä on hiipunut miljoonien ukrainalaisten lähdettyä pakolaisiksi.

Sodan alkamisen jälkeen maan oma valuutta, Ukrainan hryvnia, on menettänyt liki puolet arvostaan.

”Bulkkituotteet ovat tällä hetkellä tärkeimpien vientituotteiden joukossa Ukrainalle: vilja, öljykasvit sokeri...”, Avramenko luettelee.

Oleksandra Avramenko puhui Ukrainan tilanteesta Helsingin Maatalouskonemessuilla. Kuva: Sanne Katainen

Mustan meren vientisatamien merkityksestä on puhuttu sodan alusta alkaen. Myös Avramenko korostaa satamien roolia: bulkkituotteita voidaan viedä sujuvasti vain merta pitkin.

Pakattujen elintarvikkeiden vienti tapahtuu maitse, mutta se on mutkikkaampaa ja kalliimpaa.

Satamien infrastruktuuriin kohdistuu kuitenkin jatkuvia pommituksia. Viimeisen kolmen kuukauden aikana Odessan satamiin on hyökätty liki 60 kertaa.

Vaikka EU on halunnut osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle vapauttamalla tuontitulleja, unioni on asettanut Ukrainasta suuntautuvalle tuonnille myös rajoitteita.

Viime vuonna EU asetti tuontirajoitteita seitsemälle eri tuoteryhmälle: Hunajalle, sokerille, siipikarjalle, munille, maissille, rouheille sekä kauralle.

Taustalla ovat vaikuttaneet viljelijäprotestit, jotka ovat kärjistyneet pitkäkestoisiksi mielenosoituksiksi Ukrainan ja Puolan väliselle rajalle.

Mielenosoittajien mukaan tuontivilja on vääristänyt markkinoita.

”Puolalaiset mielenosoittajat tukkivat rajan Ukrainasta, eivätkä sallineet rekkojen ajaa rajan yli”, Avramenko selittää.

Puolan rajablokki aiheutti tämän vuoden helmikuusta huhtikuuhun noin 300 miljoonan dollarin kuukausittaiset tappiot Ukrainalle, hän jatkaa.

EU käy paraikaa neuvotteluja Mercosur-maiden kuten Brasilian kanssa vapaakaupasta. Rajoituksien asettaminen samaan aikaan Ukrainalle ei Avramenkon mukaan tunnu reilulta ukrainalaista maataloutta kohtaan.

Tuontia Brasiliasta ei ole rajoitettu viljelijäprotestien takia, vaikka protestit koskivat kohonnutta tuontia kolmansista maista, hän kritisoi.

Maataloudella on iso merkitys Ukrainan vakaudelle, Avramenko jatkaa.

”Ukrainaan liittyy väärinymmärryksiä. Yksi niistä on, että kiinalaiset tai amerikkalaiset olisivat ostaneet ukrainalaista maatalousmaata. Maa kuuluu vain Ukrainan kansalaisille.”

Myös ruuan turvallisuuteen liittyy väärinkäsityksiä, hän sanoo.

”Sodasta huolimatta Ukraina jatkaa eurooppalaisen lainsäädännön omaksumista.”

Vaikka jotakin kasvinsuojeluainetta ei olisi vielä erikseen kielletty, sitä ei välttämättä käytetä, hän jatkaa.

”Ukraina on siirtymässä maatalouden osalta samaan linjaan EU:n kanssa.”