Parhaat lehmäyksilöt näyttäytyvät vasta muutaman lypsykauden jälkeen – tunnettu rakennearvostelija keskittyy jatkossa omaan karjaan

Heikki Vanhataloa, 29, ei nähdä enää rakennearvostelijan roolissa, mutta karjanäyttelyissä siikaislainen tilallinen nähdään jatkossakin.

Kesän kohokohtiin lukeutuu Seinäjoen Farmari, jonne Vanhatalon Holsteinilta tulee jälleen vahva, kymmenen eläimen, edustus.

”Ei seepra raidoistaan pääse, eikä karjamies näyttelyistä. Vaikka jatkossa keskityn oman tilan pyörittämiseen, niin liekki jalostukseen säilyy ennallaan. Tähtihetket eivät katoa minnekään. Aina löytyy uutta opittavaa sekä uusia hienoja lehmäperheitä”, Vanhatalo luonnehtii hymyillen.

Vanhatalon lypsykarjatilalla on juurevat perinteet, sillä veljekset Juho Vanhatalo ja Heikki Vanhatalo ovat tilan 13. isäntäpolvi.

”Tilakaupat tehtiin vuonna 2017 ja toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä. Myös äidin rooli työntekijänä on hyvin merkittävä”, Heikki sanoo.

Sukupolvenvaihdoksen aikoihin tilalla oli noin 100 lehmää ja vuonna 2003 rakennettu pihatto. Lähtökohdat olivat hyvin suotuisat.

”Vuoden kuluttua tilakaupoista ryhdyimme laajentamaan. Hiehopaikat muutettiin lypsäville ja nuorkarjalle tehtiin uusi kylmäpihatto. Navettaremontin yhteydessä myös lypsyasema vaihtui kahteen robottiin. Lisäksi peltopuolta ryhdyttiin kehittämään. Viljelyksessä on muun muassa erinomaiseksi tukikasviksi osoittautunut maissi”, Vanhatalo kertaa.

Vanhatalon Holstein esittäytyy kymmenen lehmän voimin myös Seinäjoen Farmarissa. Kuva: Anne Anttila

Maidontuotannon ohella Heikki Vanhatalo toimi kymmenen vuoden ajan myös jalostusneuvojana.

”Välillä oli monta rautaa tulessa, mutta tekeminen oli kuitenkin mielekästä. Jopa niin mielekästä, että agrologiopinnotkin jäivät kesken. Lyhyessä ajassa ehdin kuitenkin näkemään, kokemaan ja oppimaankin.”

Vanhatalo suoritti työharjoittelun kanadalaisella 350 lehmän lypsykarjatilalla.

”Reilun viiden kuukauden aikana ehdin opetella sikäläisiä toimintatapoja ja sisäistää uudenlaisen tavan ajatella myös jalostuksesta. Oivallukset ovat kantaneet näihin päiviin saakka.”

Vaikka kotitilan kehittäminen ajoi opintojen edelle, niin Heikki sanoo päätöksen olleen kuitenkin oikea.

Karjanjalostuksen ammattilaisena Heikki Vanhatalo pitää tärkeänä, että tilan karjaa arvioidaan säännöllisin väliajoin myös ulkopuolisin silmin. Tilasokeus estää kehityksen, Vanhatalo muistuttaa. Kuva: Anne Anttila

Karjanjalostus on Heikki Vanhatalolle sydämen asia.

”Jalostus on erittäin mielenkiintoinen ja moniulotteinen maailma. Eteenpäin mennään isoin harppauksin. Erityisesti lehmien lantion rakenne, utareen muoto sekä jalkarakenne ovat parantuneet. Ilokseni huomaan, että vanhemmillakin lehmillä utare pysyy hyvällä korkeudella.”

Kuitenkin rakennearvosteluita tehdessään Heikki huomasi, että esimerkiksi rotukohtaiset eroavaisuudet voivat olla hyvinkin isoja.

”Varsinkin rakenteelliset erot. Esimerkiksi ayrshiren lantion asento on holsteiniin verrattuna parempi ja vastaavasti holsteinilla on leveämpi takakiinnityksen korkeus”, Vanhatalo kertoo.

Ammattilaisena Heikki Vanhatalon tavoitteena on moderni lehmä.

”Keskiössä ovat hyvät jalat ja utare. Tärkeimpänä yksittäisenä ominaisuutena arvostan rungon kapasiteettia ja nimenomaan lypsytyyppiä. Kylkien tulisi olla avoimet ja kaarevat. Holstein on rotuna kookas, mutta jalostuksen myötä siitä saadaan myös ketterä ja sopusuhtainen.”

Myös oman, holsteinvoittoisen, karjansa kohdalla Vanhatalo on tehnyt ansiokasta jalostustyötä.

”Eteenpäin on menty, mutta tehtävää riittää. Tämän hetken keskiössä on vaikeasti jalostettava etukiinnitys. Hyvä etukiinnitys on rakenteellisista tekijöistä yksi isoimmin lehmän pitkäikäisyyteen vaikuttava.”

Pitkäikäisyydestä puhuttaessa Vanhatalo sanoo kokemuksen näkyvän myös näyttelykehässä.

”Kolmesta kuuteen kertaan poikineet lehmät ovat parhaimmillaan myös karjanäyttelyissä. Toki hyvän näyttelyeläimen huomaa jo pikkumullikkana, mutta parhaat yllättäjät kuoriutuvat esiin kuitenkin muutaman lypsyvuoden jälkeen.”

Satoja rakennearvosteluita tehnyt Heikki Vanhatalo sanoo kasvaneensa karjaihmiseksi.

”Jalostus ja näyttelytoiminta ovat kulkeneet matkassa läpi elämän. Karjaihmisen arki on kuitenkin jatkuvaa uuden oppimista ja ennen kaikkea oivallusten metsästämistä. Rakennearvosteluiden kohdalla tein kuitenkin lopettamispäätöksen. Innostus olisi edelleen kova, mutta aika ei enää riitä. Haluan keskittyä täysin oman tilan kehittämiseen.”

Vaikka työ kentällä on päättynyt, Vanhatalon isäntä jatkaa jalostustyötä omassa navetassa.

Vanhatalo nähdään myös karjanäyttelyissä.

”Harrastus jatkuu esittelyn ja klippausten muodossa. Kotimaisten näyttelyiden ohella vierailen mahdollisuuksien mukaan myös ulkomailla. Kiinnostuksen kohteena ovat Hollannin lisäksi myös Kanadan päänäyttely. Tulevaisuutta ajatellen myöskään tuomarointi ei ole pois suljettu. Periaatteeni on, että pidän ovet tulevaisuuteen raollaan ja en koskaan sulkeudu yhteen ajattelutapaan.”