MMM:n kansliapäällikkö kertoo, mikä Suomen maatalouden tukijärjestelmässä mättää pahiten
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on varma, että maataloustuet pysyvät Suomessa ja Euroopassa myös pitkällä aikavälillä.Tilaajalle
Kuva: Jaana KankaanpääMT:n uudessa keskusteluohjelmassa, MT Livessä vieraillut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ei usko hetkeäkään, että edes pitkällä aikavälillä voisimme luoda ruuantuotantoa ilman tukijärjestelmiä.
Voit katsoa haastattelun kokonaisuudessaan täältä:
Niiden vaikutukset hintaan ja koko järjestelmään ovat niin suuret, että niistä luopuminen vaatisi maailmanlaajuista yhteistyötä. EU on kuitenkin sekä ruuan sekä viejänä että ostajana maailmanmahti.
”Toki tuet muuttuvat ja ovat muuttuneet niin, että 1960-luvulla EU-säädöksiä tehneet eivät olisi voineet kuvitellakaan nykyistä tukiviidakkoa.”
Hänen mielestään tukijärjestelmät muuttuvat tulevaisuudessa rajusti myös Suomessa, kun etsitään järkevää tasapainoa tukien ja markkinoilta tulevan rahan välillä.
”Jokin tässä meidän systeemissämme mättää, ja sitä on selvitetty jo kauan. Jos Suomen tukijärjestelmä ei ole EU:ssa kaikkein monimutkaisin, se on ainakin top 3:ssa.”
Miltä sitten Suomi ja Eurooppa näyttäisivät Husu-Kallion mielestä ilman maatalouden tukia?
Ainakin ruuan hintaan ja kotimaisuuteen se vaikuttaisi.
”Ja jos siinä tilanteessa tulisi kriisi, miten ruoka silloin riittäisi?”
”Tukijärjestelmämme on monimutkaisuudessaan vähintään TOP 3:ssa EU:ssa.”
Husu-Kallio uskoo Suomen pysyvän ruuan tuotannossa omavaraisena, mutta rakennemuutoksen jatkuvan yhä.
”Rakennemuutos maataloudessa on koko EU-jäsenyyden aikana ollut valtava. Tiloja on lopettanut ja tilakoko kasvanut kaikilla mittareilla. Tämä varmasti jatkuu.”
Ukrainan tapahtumat ovat hänen mukaansa palauttaneet mieleen, mikä merkitys omavaraisuudella on hyvinvointi- ja sivistysvaltiolle.
”Huoltovarmuudessa pohja ruuantuotannolle on sen tuottaminen omassa maassa.”
Hän toteaa ruuan ja omavaraisuuden merkityksen olleen EU:ssa aivan keskeisiä asioita sen perustamisesta lähtien.
”Ensimmäiset säädökset koskivat ruuantuotantoa, eli turvata kaikille riittävästi ruokaa. Tämä on välillä hieman hämärtynyt – on ollut ylituotantoa sekä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat – rinnalla on silti koko ajan kulkenut niin sanottu perustuki.”
Vuodesta 2012 MMM:n kansliapäällikkönä työskennellyt Husu-Kallio tapasi hiljan kollegoja Euroopasta. Kaikilla oli sama huoli: tuottajilla menee Euroopassa nyt ennätyksellisen huonosti muuallakin kuin Suomessa.
Meillä on hänen mielestään karkeasti kolmenlaisia tiloja. Osalla menee erittäin huonosti ja osalla hyvin. Sitten on tiloja, joiden akuuttiin hätään kriisituet pyritään kohdentamaan – jotta heillä jatkossa menisi hyvin.
”Meidän on pidettävä huoli siitä, että ne, jotka ovat avun tarpeessa myös meidän veronmaksajien näkökulmasta, avun myös saavat.”
- Osaston luetuimmat
