
Torstaina puolen päivän aikaan Tampereen KoneAgriassa on jo valtava yleisömäärä, tungosta ja hälyä. Meteli ei kuitenkaan häiritse 5-vuotiasta Leevi Väätäistä.
Poika on jumittunut Yaran osastolle, jolla saa kurvailla kauko-ohjattavilla traktoreilla. Niiden etukuormaimessa on trukkipiikit, joihin napataan pikkuruisia suursäkkejä. Lannoitteita siirrellään porukalla paikasta toiseen.
Leevin isoäiti Tiina Vierjoki käy välillä tuuppaamassa kaatuneen säkin pystyyn. Oikeassa elämässä se ei käy näin helposti, hän toteaa Leeville. Säkit ovat 600-kiloisia ja niitä on käsiteltävä suurella huolella.
Tiina ja Antti Vierjoella on Perttelissä viljatila. Isäntä on kaikonnut messuilla omille teilleen, muokkauskoneita tutkimaan.
Tiina Vierjoki ja hänen tyttärensä Emilia Vierjoki, Leevin täti, liikkuvat halleissa pojan ehdoilla. Lannoitesiirtojen parissa vierähtää taatusti aikamoinen tovi.
Ennen sitä käytiin tutustumassa virtuaalinavettaan. Kun päähän laitettiin virtuaalilasit, oli kuin olisi todella ollut navetassa, Tiina kertoo. Lehmät tuntuivat olevan ihan vieressä.