Sukusiitosaste nautojen apr-sopimuksen tukiehdoksi ‒vaikuttaa selvästi eniten kyyttöihin

Ympäristökorvauksiin kuuluvan alkuperäisrotusopimuksen nautojen sukusiitosasteen pitää vuodesta 2025 lähtien olla alle 6,25 prosenttia. Vaatimus perustuu vuoden 2023 alussa alkuperäisrotusopimuksiien tehtyyn uudistukseen.

”Koska alkuperäisrotutukea maksetaan juuri geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisestä, haluttiin Suomen tukijärjestelmää kehittää niin, että se ottaa huomioon rodun lisäksi yksilön sukutaustan”, selventää maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen tiedotteessa.

Tiloilla sukusiitosasteiden tarkastelu kannattaa jo aloittaa, muistuttaa MMM. Sukusiitosasteen laskennassa käytetään kuutta vanhempaispolvea ja tiedon sekä todistuksen sukusiitosasteesta antaa jalostusorganisaatio Faba.

”Jos sukusiitosaste on korkeampi kuin 6,25 prosenttia, kertoo se naudan emän ja isän olleen keskenään serkuksia tai sitä läheisempiä sukulaisia. Korkea sukusiitosaste kaventaa perimää. Useimmiten karjanomistajat haluavat välttää sukusiitosta ja myös jalostusohjelmistot varoittavat siitä”, kertoo tiedotteessa kehitysagronomi Terhi Vahlsten Fabasta.

Faban tietojen mukaan raja-arvo vaikuttaa eniten itäsuomenkarjan nautoihin eli kyyttöihin. Niiden joukossa sukusiitos ylittää raja-arvon joillakin sadoilla yksilöillä. Länsisuomenkarjan ja pohjoissuomenkarjan nautojen joukossa sukusiitoksen raja-arvon ylittäviä on joitakin kymmeniä.

”Tiloilla kannattaa nyt tutkia eläinten sukusiitosasteita ja valita ne eläimet, jotka halutaan pitää alkuperäisrotusopimuksessa vuonna 2025. Jo syntyneiden eläinten sukusiitosasteeseen ei voi vaikuttaa, mutta tulevien sukupolvien kohdalla sukusiitosaste pitää huomioida tarkkaan ja jo ennen siemennystä tai astutusta”, Vahlsten neuvoo.

Alkuperäisrotueläinten kasvattamissopimusta haettiin tänä vuonna 697 länsisuomenkarjan naudasta, 1 589 itäsuomenkarjan naudasta ja 536 pohjoissuomenkarjan naudasta.