Elintarviketeollisuuden kustannusrakenteessa henkilöstökulut ovat yleensä merkittävämmässä asemassa kuin maataloudessa. Kuva: Sanne Katainen
PTT ennustaa: Maidon kysyntä maailmalla vetää maatalouden yrittäjätulon kasvuun, ensi vuosi on viljelijöille synkempi
Maatalouden yrittäjätulon nousu näyttää tänä vuonna aiempaa todennäköisemmältä. Yleisten palkankorotusten varmuudesta viljelijä voi kuitenkin vain haaveilla.Tilaajalle
Kuluvan vuoden maatalouden yrittäjätulon ennusteet ovat parantuneet ennakoidusta vuoden 2025 aikana. Kuva: Markku VuorikariPalkansaajien palkankorotukset kahdesta kolmeen vuotta eteenpäin ovat käytännössä jo tiedossa.
Niin sanottu palkansaajien yleinen linja asettui teknologiateollisuuden asettaman merkin mukaisesti. Sopimuksissa sovittiin yleisesti noin 7,8 prosentin korotuksista seuraavan kolmen vuoden aikana.
Kolmas vuosi on tyypillisesti optio.
Maatalousyrittäjillä samanlaista varmuutta tulevaisuuden kehityksestä ei ole.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT:n) päivitetty arvio vuoden 2025 yrittäjätulosta on 1 103 miljoonaa.
Vuonna 2024 Suomen maatalouden yhteenlaskettu yrittäjätulo oli 1 039 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa noin kuuden prosentin vuosikasvua.
Näin positiivisena viljelijöiden tulokehityksen ei kuitenkaan odoteta jatkuvan.
Vuoden 2026 ennuste on PTT:n arvion mukaan vain 955 miljoonaa eli viime vuottakin vähemmän. Epävarmuutta yrittäjätuloon luovat muun muassa Yhdysvaltojen mahdolliset vientitullit, jotka koskettavat EU:n sisämarkkinoita.
Yli 40 prosenttia EU:n voista viedään Yhdysvaltoihin.
Maitosektorin globaalin kysynnän kasvu ja odotukset välittyvät myös Suomen markkinoille.
Suomen yrittäjätulon kasvun taustalla on pääosin maidon tuottajahintojen mahdollinen nousu.
”Maidontuotannon arvon ennakoidaan kasvavan tänä vuonna noin 70 miljoonaa euroa”, arvioi PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Myös naudanjauhelihapulalla ja hintojen nousulla saattaa olla positiivinen vaikutus vuoden 2026 yrittäjätuloon kotieläintuotannon markkinatuottojen kautta, vaikka odotukset alkuvuoden ennusteen mukaan olivat negatiiviset.
”Lopulta yrittäjätulojen nousu riippuu siitä, miten kysyntä reagoi kuluttajahinnan muutoksiin”, Yli-Liipola arvioi.
Yrittäjätulo
Yrittäjätulo kuvaa yrittäjälle jäävää palkkaa ja omalle pääomalle saatavaa korkoa.
Yrittäjä ei vähennä omaa palkkaansa muuttuvina kustannuksina, vaan palkka muodostuu yrittäjätulosta, joka jää tuloslaskelmassa jäljelle tuotantopanosten, työntekijöiden palkkojen, poistojen, ja rahoituskulujen jälkeen.
Yrittäjätulo on maataloudessa mahdollista jakaa 0, 10 tai 20 prosentin pääomatulo-osuuteen ja loppu osuus on yrittäjän ansiotuloa.
Yleisesti kotieläintiloilla viljan hintojen laskun pitäisi näkyä pienempinä rehukustannuksina ja sitä myötä suurempana yrittäjätulona. Toisaalta viljatiloille kehitys taas on päinvastainen, kun lopputuotteen eli viljan hinta laskee.
Yli-Liipolan mukaan nousevista palkoista ei voi päätellä yrittäjätulon kasvua, ellei töiden tuottavuus kasva niiden myötä. Korotukset toimivat pikemminkin negatiivisesti vaikuttavana tekijänä.
”Varmuus ja ennakointi ovat hyviä asioita markkinoilla.”
”Vaikka palkat ovat osa yrittäjätulolaskelman kustannuksia, tuottajahinnat ja muut kustannuserät ovat selittävämpiä tekijöitä yrittäjätulon muutoksiin”, Yli-Liipola pohjustaa.
Yli-Liipola toteaa kuitenkin palkkakehityksen vaikuttavan tiloihin, joilla on palkattuja työntekijöitä.
”Usein tilojen palkkakustannukset ovat niin marginaalisia, että ne helposti jäävät rehu- tai lannoituskustannusten varjoon.”
Yli-Liipolan mukaan henkilöstökulut ovat merkittävämmässä roolissa elintarviketeollisuudessa ja päivittäistavarakaupassa. Tämän vuoksi teollisuuden ja kaupan palkkojen nousu heijastuu herkemmin ketjussa eteenpäin.
Yleisesti Yli-Liipola pitää korotuksien tuomaa varmuutta markkinoille hyvänä asiana.
”Varmuus ja ennakointi ovat hyviä asioita markkinoilla. Toki on myös todettava, että elämme aikaa, jossa taloudelliset ja geopoliittiset riskit ovat poikkeuksellisen suuria, mikä luo markkinoille oman epävarmuutensa.”
Yrittäjätulon kehityksen pidempiaikainen ennustaminen on vaikeaa ja epävarmaa. Viimeaikaisten trendien perusteella yrittäjätulo voi siis kasvaa markkinalähtöisesti naudan tuottajahintojen nousun johdosta. Vuoden 2026 ennuste on kuitenkin laskeva.
Toisaalta henkilöstökulut voivat luoda enemmän painetta teollisuudelle ja kaupalle, joilla on yleisesti maataloutta paremmat edellytykset siirtää kustannuksia lopputuotteen hintaan tai ketjun muille osapuolille.
- Osaston luetuimmat
