PTT:ltä kokonaiskuva Suomen maaseudusta: Liuta ongelmia, mutta myös valopilkkuja

Suomen cap-suunnitelman keskeisenä tavoitteena on uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Myös nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan elinvoimaista maaseutua elinehtona koko maan hyvinvoinnille.

Pellervon taloustutkimus PTT selvitti, millaisesta tilanteesta näitä tavoitteita kohti kurotetaan.

Raportissa muodostettiin kokonaiskuva maaseudun taloudesta tilastollisella rekisteriaineistoanalyysilla, jota täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja kyselyllä.

Vastaavaa kokonaiskuvaa maaseudun taloudesta ei ole aikaisemmin laadittu.

Suomen maaseudun talouden näkymät ovat vaikeat niin väestökehityksen, kuntatalouden kuin työmarkkinoidenkin osalta, mutta maaseudun yritystoiminta on rakenteellisesti vakaata, todetaan PTT:n raportissa.

”Tiiviisti sanottuna Suomen maaseudun taloudessa on monia haasteita. Mutta samalla maaseudulla on keskeinen rooli kansallisessa huoltovarmuudessa, ja yritystoiminnan rakenteellinen vakaus luo pohjaa paikallisen elinvoiman ylläpitämiselle”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen tiedotteessa.

Kinnusen mukaan maaseudun kunnat näkevät mahdollisuuksia esimerkiksi uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän investoinneissa.

Kuntatalouden ylijäämäisyys kääntyi vuonna 2024 selkeään laskuun.

Hankalimmaksi kehitys muodostui kaupungin läheiseksi maaseuduksi luokitelluissa kunnissa, jossa yli puolet kuntakonserneista oli 2024 alijäämäisiä, raportissa todetaan.

Maaseudun väestö vähenee ja ikääntyy, mikä heikentää huoltosuhdetta ja kasvattaa tuloeroja verrattuna kaupunkeihin.

Maaseudun väestömäärän ennakoidaan laskevan 5–10 prosenttia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Erityisesti väestö vähenee harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, mutta kasvaa kaupunkien läheisellä maaseudulla.

Maahanmuuton kasvusta tuskin on ratkaisuksi huoltosuhteen heikkenemiseen, sillä maahanmuutto ja ulkomaalaistaustaisten maan sisäinen muuttoliike kohdistuvat pääasiassa kaupunkeihin, toteaa ekonomisti Emilia Gråsten tiedotteessa.

”Maaseudun haasteena ovat sekä maahanmuuttajien pito- että vetovoima.”

Maaseudun yritystoiminta on vakaata, mutta yrityksiä perustetaan ja lopetetaan suhteellisesti vähemmän kuin kaupungeissa. Yritykset ovat pääosin pieniä ja toimivat usein perinteisillä ja pääomavaltaisilla toimialoilla.

Kapea toimialarakenne ja riippuvuus yksittäisistä suurista työnantajista lisäävät taloudellista haavoittuvuutta. Yksi riskitekijä on myös yrittäjien ikääntyminen, mikäli jatkajia yrityksille ei löydy.

Paikallinen työssäkäynti on säilyttänyt vankan aseman, vaikka etätyö on lisääntynyt. Tämän vuoksi kaupunkien merkitys maaseudun asukkaiden tulonlähteenä on kasvanut vain hieman.

Työvoiman tarjonta on laskenut maaseudulla nopeammin kuin työvoiman kysyntä. Palkansaajien työpaikkoja on maaseudulla hävinnyt 2000-luvulla eniten teollisuudesta, yrittäjien määrä taas on vähentynyt eniten alkutuotannossa.

Tutkimuksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Koko raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/kokonaiskuva-maaseudun-taloudesta-ja-sen-merkityksesta-elinvoimalle/