• Maatalouden kannattavuus 2000-luvun heikointa viime vuodet – vaikeinta sika- ja kasvinviljelytiloilla

    Maatilayritykset tuottivat keskimäärin vain neljänneksen tavoitteena olleesta yrittäjätulosta vuonna 2025.
    Tilaajalle
    Maitotilojen kannattavuus koheni viime vuonna Luken tuoreen ennusteen mukaan.
    Maitotilojen kannattavuus koheni viime vuonna Luken tuoreen ennusteen mukaan.  Kuva: Sanne Katainen
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    30.4.202604:00
    Terhi Torikka
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • Luonnonvarakeskuksen mukaan vuosien 2023–2025 maatalouden kannattavuus on ollut 2000-luvun heikointa. Vuonna 2025 yrittäjätulo oli keskimäärin 18 400 €, nousua edellisvuodesta mutta alle tavoitteen. Kasvihuoneyritykset ja maitotilat paransivat tulostaan, kun taas sika- ja kasvinviljelytilat jäivät tappiolle.

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) päivittämän ennusteen perusteella suomalaisen maatalouden kannattavuus jäi heikoksi vuonna 2025.

    Ennusteen mukaan vuodet 2023–2025 olivat kannattavuudeltaan koko 2000-luvun heikoimmat.

    Maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräinen yrittäjätulo kasvoi vuonna 2025 noin 18 400 euroon. Yrittäjätulo oli vuoteen 2024 verrattuna lähes kaksinkertainen, mutta jäi selvästi edellisten viiden vuoden keskiarvosta, 26 200 eurosta.

    Erot tuotantosuuntien ja tilojen välillä ovat edelleen suuria.

    Kannattavuus jäi selvästi alle tavoitetason erityisesti kasvinviljelyssä ja sikataloudessa.

    Maito- ja nautatilojen sekä kasvihuoneyritysten kannattavuus sen sijaan kohentui vuoteen 2024 verrattuna.

    Viljanviljelijät järjestivät maaliskuussa toisen kriisikokouksen Somerolla.
    Viljanviljelijät järjestivät maaliskuussa toisen kriisikokouksen Somerolla.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    Vuonna 2025 maatalousyritysten ennustettu kokonaistuotto kasvoi edellisvuodesta noin 2,3 prosenttia 265 000 euroon.

    Suhteellista kannattavuutta mittaava kannattavuuskerroin kohosi 0,25:een, kun se edellisvuonna oli 0,14.

    Nousu on merkittävä, mutta edelleen yrittäjän työlle ja omalle pääomalle saadaan tuottoa vain neljännes laskennallisesta tavoitteesta, Luken tiedotteessa todetaan.

    Vuodet 2023–2025 ovat olleet kannattavuudeltaan koko 2000-luvun heikoimmat. Myös kokonaispääoman tuotto pysyi negatiivisena –0,7 prosentissa. Tämä tarkoittaa, että maatalouteen sitoutunut pääoma ei keskimäärin tuota markkinaehtoista tuottoa.

    ”Pitkään jatkuneena tilanne rajoittaa investointihalukkuutta ja heikentää erityisesti velkaisten tilojen taloudellista liikkumavaraa”, arvioi tutkija Jukka Tauriainen tiedotteessa.

    Tuotantokustannukset pienentyivät vuonna 2025 puoli prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna.

    Lannoitekustannukset olivat noin viisi prosenttia suuremmat kuin edellisvuonna, mutta energiakustannus sen sijaan noin seitsemän prosenttia pienemmät.

    Sikatilojen vuoden 2025 yrittäjätulo jäi alle 10 000 euroon, ja kannattavuuskerroin painui 0,07:ään.
    Sikatilojen vuoden 2025 yrittäjätulo jäi alle 10 000 euroon, ja kannattavuuskerroin painui 0,07:ään. Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”Pitkään jatkuneena tilanne rajoittaa investointihalukkuutta ja heikentää erityisesti velkaisten tilojen taloudellista liikkumavaraa.”

    Jukka Tauriainen

    Vilja-, öljy- ja valkuaiskasvitilojen yrittäjätulo painui ennusteen mukaan miinukselle noin -5 600 euron verran, ja kannattavuuskerroin jäi -0,11:een.

    Negatiivinen yrittäjätulo tarkoittaa, että tilat eivät ole kyenneet tuottamaan lainkaan korvausta omalle työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle.

    ”Noin puolella viljatiloista yrittäjätulo jäi negatiiviseksi ja vain 20 prosenttia viljatiloista ylsi maatilojen keskimääräistä yrittäjätuloa parempaan tulokseen”, kertoo Tauriainen.

    Muut kasvinviljelytilat olivat vieläkin heikommassa tilanteessa: niiden yrittäjätulo oli noin -7 800 euroa ja kannattavuuskerroin -0,17.

    Kasvihuoneyritysten kannattavuus on kohentunut.
    Kasvihuoneyritysten kannattavuus on kohentunut.  Kuva: Kari Salonen

    Kasvihuoneyritysten kannattavuus suorastaan romahti vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Yrittäjätulosta leikkautui tuolloin peräti 60 prosenttia tuotantokustannusten voimakkaan nousun myötä.

    Vuoden 2025 ennuste osoittaa tilanteen kohentuneen.

    Keskimääräinen yrittäjätulo nousee noin 114 000 euroon, ja kannattavuuskerroin paranee 0,78:aan. Tulostaso jää kuitenkin heikommaksi kuin huippuvuosina 2021–2023.

    ”Noin puolella viljatiloista yrittäjätulo jäi negatiiviseksi ja vain 20 prosenttia viljatiloista ylsi maatilojen keskimääräistä yrittäjätuloa parempaan tulokseen.”

    Jukka Tauriainen

    Vuoden 2025 ennusteen mukaan lypsykarjatilojen yrittäjätulo kohoaa 77 000 euroon ja kannattavuuskerroin 0,60:een.

    Tämä merkitsee selvää parannusta vuodesta 2024, joka oli kotieläintuotannossa kannattavuudeltaan heikoin pitkään aikaan.

    Maidon tuottajahinnan nousu kompensoi tuotantokustannusten nousun, minkä seurauksena maitotilojen tuloskin koheni.

    Myös muiden nautakarjatilojen tulos parani. Niiden yrittäjätulo ylsi lähes 40 000 euroon ja kannattavuuskerroin nousi 0,47:ään. Kannattavuus jäi kuitenkin heikommaksi kuin lypsykarjatiloilla.

    Sikatilojen vuoden 2025 yrittäjätulo jäi alle 10 000 euroon, ja kannattavuuskerroin painui 0,07:ään.

    Lopulliset tiedot maatilojen kannattavuudesta vuonna 2025 valmistuvat kuluvan vuoden loppuun mennessä.

    Lisää aiheesta
    • Nuorten viljelijöiden perään kysyttiin traktorimielenosoituksessa Helsingissä 9. päivä huhtikuuta.

      Maatalousyrittäjät | Pellon hinta ja byrokratia lannistavat – nuoret viljelijät hupenevat EU:ssa

      Tilaajalle
    • Suomen maatalouden tulevaisuus: vain jättimäisiä tiloja vai sittenkin moninainen tilarakenne, kirjoittaja kysyy.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Suomen maataloudella on edessään umpikuja tai suuri suunnanmuutos

    • Maatalouden verokertymä jää pieneksi heikon tulokehityksen vuoksi. Kuvituskuva.

      Talous | Viljelijällä ei ole veropäivän listoille asiaa – ongelmana ei ole verotus vaan verotettavien tulojen puute

    • Kasvintuottajien määrä Teeriharjun ensimmäisessä kriisikokouksessa kertoi, että tuottajat kaipaavat muutosta.

      Kasvintuotanto | Somerolle tulossa toinen kriisikokous – kasvinviljelijöille perustettiin tänään oma yhdistys

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    kannattavuus
    sikatalous
    kasvinviljely
    Luonnonvarakeskus
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle