• Belgia tarvitsee tiloilleen 20 000 kausityöntekijää, silti useita satoja työntekijöitä käännytetty lentokentältä takaisin kotimaahansa: "Komission suosituksia on vahvistettava"

    Tiloilla on nyt ­puolet ­tarvitsemastaan kausityövoimasta, Belgian tuottajajärjestö kertoo. Koronaviruksen vaikutukset ovat osuneet ­kukkien ja perunoiden ­kysyntään.
    Puolalainen Piotu Fraczek työskentelee ensimmäistä kertaa Belgiassa. Hän nostaa valmiita parsoja maasta tarkalla tekniikalla.
    Puolalainen Piotu Fraczek työskentelee ensimmäistä kertaa Belgiassa. Hän nostaa valmiita parsoja maasta tarkalla tekniikalla. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
    Maatalous
    14.5.202008:00
    Maria Pohjala

    Belgialaisella parsatilalla on menossa kiireinen sesonki. Eric Schoetersin tilalta on noussut viimeisten viikkojen aikana parsaa runsaat 350 kiloa päivässä. Kun keli on suotuisa, parsat kasvavat päivän aikana jopa kymmenen sentti­metriä.

    Schoeters on ollut tänä vuonna onnekas: hän on saanut koronavirusrajoituksista huolimatta pelloilleen kolme kausiyöntekijää. Parsankorjuussa työskentelee kaksi puolalaista ja yksi eritrealainen.

    ”Kaksi työntekijää Ukrainasta jätti tulematta. Mutta nyt asiat ovat hyvin ja koko sato saadaan kyllä pelloilta kerättyä”, hän kertoo.

    ”Jokainen parsa pitää nyppiä yksitellen maasta, joten työn­tekijöitä tarvitaan.”

    Schoetersin perhetilan parsat päätyvät perinteisesti ravintoloihin – tätä vuotta lukuun ottamatta. Ravintoloiden sulkeuduttua kysynnän heikkenemistä paikkaavat kuitenkin yksittäiset ostajat, jotka ajavat tilalle hakemaan tuoretta parsaa.

    Yksityisen henkilöiden myynnit ovat kolminkertaistuneet aiempiin vuosiin verrattuna, Schoeters sanoo.

    ”Kun kuulimme korona­viruksesta ensimmäisen kerran keväällä, luulimme, että sesonki menisi kokonaan penkin alle. Olen iloinen, että parsan hinta on pysynyt normaalina ja kauppa käy.”

    Eritrealainen Tesfalem Brhane on hakenut turvapaikkaa Belgiasta. Hän on koulutukseltaan ­sähköasentaja ja opiskelee hollantia.
    Eritrealainen Tesfalem Brhane on hakenut turvapaikkaa Belgiasta. Hän on koulutukseltaan ­sähköasentaja ja opiskelee hollantia. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

    Belgiaan pyrkineet kausityöntekijät ovat kohdanneet matkallaan monia ongelmia. Unkarin suljettua rajansa muun muassa Romaniasta tulleiden matka on tyssännyt lyhyeen.

    Naapurimaassa Hollannissa tilanne on Belgiaa parempi.

    ”Hollantiin saapuu kausityöntekijöitä ongelmitta lentäen. Myös Saksan ja Puolan välillä työntekijät liikkuvat yhteisen sopimuksen ansiosta”, Belgian hollanninkielisen tuottajajärjestön Boerenbondin tiedottaja Venessa Saenen kertoo.

    Euroopan komissio on suositellut, että kriittisten alojen työntekijöiden pitäisi saada liikkua maasta toiseen. EU-maiden kesken on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, lasketaanko maataloustyön­tekijät kriittiseksi työvoimaksi esimerkiksi terveydenhoitoalan rinnalla.

    Tuloksena on se, että osa jäsenmaista päästää ruuantuotannon parissa työskentelevät liikkumaan Euroopan sisällä, osa taas ei.

    Belgiaan aikoneita kausityöntekijöitä on käännytetty lentokentältä viimeisen kuukauden aikana useita satoja. Saenen pitää tätä hyvin harmillisena, ja sanoo, että komission ohjeistus pitäisi saada paremmin käytäntöön.

    ”Onneksi Belgian hallitus on pidentänyt kausityöntekijöiden työlupia. Ne, jotka saivat aiemmin viipyä 65 päivää, saavat jäädä maahan nyt 130 päiväksi.”

    Tavallisesti Belgian kausityöstä 95 prosenttia nojautuu ulkomaiseen työvoimaan. Tänä vuonna ulkomaisen työvoiman puutetta on paikattu kotimaan vapaaehtoisilla. Silti työvoimaa tarvittaisiin kevääksi ja kesäksi vähintään 15 000 henkilöä lisää.

    ”Kun rajoituksia aletaan purkaa, osa lomautetuista työntekijöistä palaa töihin. Kausityövoiman tarve nousee vielä 20 000:een”, Saenen uskoo.

    Belgian Olmenissa asuva parsanviljelijä Eric Schoeters on tyytyväinen Belgian hallituksen ­päätökseen pidentää työskentelylupia. ”Kun työt minun tilallani päättyvät, he jatkavat muualle.”
    Belgian Olmenissa asuva parsanviljelijä Eric Schoeters on tyytyväinen Belgian hallituksen ­päätökseen pidentää työskentelylupia. ”Kun työt minun tilallani päättyvät, he jatkavat muualle.” Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
    Parsaa nousee Schoetersin tilalta 100–350 kiloa päivässä.
    Parsaa nousee Schoetersin tilalta 100–350 kiloa päivässä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

    Koronaviruspandemia on vaikuttanut Belgiassa eniten kukkien tuotantoon. Kukkien viljelijät ovat menettäneet niin kotimaisen kuin ulkomaisen markkinansa, ja noin 80 prosenttia kysynnästä on sulanut tuhkana tuuleen.

    Toinen merkittävä kärsijä on perunasektori.

    ”Sata kiloa perunaa maksaa yhden euron, mikä on historiallisen alhainen hinta”, Saenen harmittelee

    Lue myös:

    Syö ranskanperunoita vähintään kaksi kertaa viikossa, kehotetaan Belgiassa – ravintoloiden sulkeminen romahdutti kansallisherkun kysynnän ja vei perunanjalostuksen kriisiin

    Tämä Keski-Euroopassa yleisesti kasvatettu vihannes kasvaa jopa 10 senttiä päivässä ja pellot tuottavat satoa keskimäärin 10 vuotta

    Artikkelin aiheet
    Belgia
    kausityö
    maatalous
    koronavirus
    Euroopan komissio
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle