

Peräseinäjokiset Minna ja Mika Manni perheineen tuottavat useammassa sikalassaan sekä porsaita että sianlihaa. Porsaita syntyy vuoden mittaan 42 000, joista 27 000 menee omiin lihasikaloihin ja loput välitykseen. Sianlihaa yritykset tuottavat noin 2,4 miljoonaa kiloa vuodessa. Mannien yritykset työllistävät oman väen ohella 15 ammattilaista.

Mannien Sikamanni Oy ja sen kumppanuusyritykset tuottavat viljaa noin 850 hehtaarin alalla.Vilja lannoitetaan lähes kokonaan lietelannalla, jolla satotaso on saatu alueen keskisatoa paremmaksi. Väkilannoitteita joudutaan ostamaan jonkun verran, sillä osa pelloista on pohjavesialueella, jonne lietettä ei saa levittää.
Viljaa ostetaan myös pystyyn ja tuoreena sen verran, että kuivattavaksi on tulossa yli tuhannen hehtaarin viljat. Tilalla kyllästyttiin kevytöljyn ostoon, jota vuosittain paloi kolmessa kuivurissa noin 70 000 litraa. Viime syksynä yritys sai valmiiksi mittavan kuivuri-investoinnin.
Aiemmin esipuhdistimen jäte levitettiin maanparannusaineeksi pelloille, mutta siitä saadaan suurempi hyöty polttoaineena.
Kuivuriksi hankittiin 1180 hehtolitran Mepu, jonka lämmöntarpeesta huolehtii kaksi 950 kilowatin biouunia Aritermin Säätötuli-polttimilla. Hakkeen ohella kuivurin uuneissa poltetaan esipuhdistimesta tulevaa lajittelujätettä. Hake tehdään pääosin hakkuutähteestä, risuista ja harvennuksilta saatavasta rangasta. Sekä aineksen keruu metsästä että hakkeen siirto varastoon tehdään omalla kalustolla. Urakoitsija tekee pelkästään haketuksen.
”Keskitetyllä yhden kuivurin ratkaisulla viljan kuivaaminen on helpompaa. Omasta metsästä saatavalla hakkeella ja esipuhdistimesta saatavalla jätteellä viljan kuivaaminen on edullisempaa ja ympäristöystävällisempää”, Mika Manni perustelee.
Aiemmin esipuhdistimen jäte levitettiin maanparannusaineeksi pelloille, mutta Mannin mukaan siitä saadaan suurempi hyöty polttoaineena. Tähde siirtyy kuivaamosta omaan betoniseen varastoon, josta se siirretään pyöräkuormaajalla varsinaiseen 500 kuutiometriä vetävään polttoainevarastoon. Paloturvallisuusmääräykset eivät salli esipuhdistusjätteen ohjaamista suoraan polttoainevarastoon. Manni pitää ratkaisua varsin toimivana, sillä hake ja esipuhdistusjäte sekoittuvat nyt varmemmin tasalaatuiseksi polttoaineeksi.
Lajittelujakeen korkea lämpöarvo on yllättänyt. Arviolta lähemmäs puolet kuivurin energiantarpeesta saadaan nimenomaan lajittelujakeesta.
Aivan ongelmatonta jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole. Viljan ruumenet eivät tuhkaannu polttoprosessissa, kuten puupohjainen hake, vaan se sulaa laavamaiseksi magmaksi. Tämän takia arinaa on puhdistettava tavanomaista useammin.
”Jatkuvatoimisessa kuivurissamme on kaksi uunia, minkä ansiosta ylimääräinen puhdistus ei hidasta kuivausta. Eikä arinan puhdistus itsessään kestä kuin hetken”, Manni kertoo.
Lajittelutähteestä tulee tuhkaa noin viisi kertaa enemmän kuin hakkeesta, mutta tästä huolimatta tuhkan määrä on Mannin mukaan yllättävän vähäinen. Tuhka siirtyy ruuvikuljettimella kuivurin ulkopuolella oleviin teräskontteihin.
”Kun vilja kuivataan ja puhdistetaan, niin se on täyttä tavaraa sikojen ruokintaan. Kuivattu vilja on myös hygieenisempää ja helpompaa käsitellä.”

Kuivurin yhteydessä on neljä siiloa, joiden yhteistilavuus on 4900 kuutiometriä. Kaksi siiloista on ilmatiiviitä tuoreviljan säilytykseen soveltuvia ja kaksi tuuletussiiloa.
Tilalla on luovuttu tuoreviljan käytöstä kahdesta syystä. Vaikka siilo on tiivis, hometoksiinien vaara on ilmeinen. Puimurin jäljiltä siiloon säilöttävä vilja sisältää aina epäpuhtauksia, jotka haittaavat sian kasvua.
”Kun vilja kuivataan ja puhdistetaan, niin se on täyttä tavaraa sikojen ruokintaan. Kuivattu vilja on myös hygieenisempää ja helpompaa käsitellä”, Manni perustelee.
Seinäjoen Peräseinäjoella
15 työntekijää
42 000 porsasta vuodessa
2,4 miljoonaa kiloa sianlihaa
850 hehtaaria viljelyksessä
Kuivaamo:
1180 hehtolitraa
2 x 950 kWh biouunia
4900 m3 varastosiilot