• Lukijalta: Näin linnut häviävät maatilalta, kun sen toiminta muuttuu ‒ oravat viimeistelevät tuhon

    Ensin menivät karjatilat, seuraavaksi pääskyset ja lopulta niiden mielipaikat, sähkölangat.
    Maatalous|Monimuotoisuus
    14.12.202223:00
    Lukijalta
    Arvi Pöyhönen

    Karjatilojen katoamisen ja toisaalta työtapojen muutos näkyy lähiluonnon eläinkantojen, etenkin linnuston lajeissa ja koossa.

    Vielä viisikymmentäluvulla puimalan ruumenkasasta pöllähti vastaan peltopyyparvi. Samoin keltasirkkuparvet katosivat vähitellen puimurikauteen siirryttäessä.

    Savon kivisillä pelloilla yleinen, pyrstöään vippaava kivitasku kuului häviäjiin.

    Varpusinvaasio valtasi kylmäilmakuivurit. Pesintä onnistui loistavasti päre- ja peltikaton välisessä ”hautomossa”. Viljanviljelyn loputtua, kuivurin ammottaessa tyhjyyttään, varpuskanta romahti.

    Maaseudun autioituminen yhteiskunnallisena muoti-ilmiönä, poliittisena tahtotilana ja osin taloudellisen pakon sanelemana hävitti kymmenet tuhannet pienet ja pienehköt karjatilat. Samalla lähes katosivat pihapiireissä siukoilevat, koko maaseutua yleisesti elävöittäneet haarapääskyset. Se lienee yksi merkittävimmistä maaseudun lintulajiston hiipumisista.

    Rakennusten vierustoilla ja peltovainioilla risteilevät sähkölangat olivat pääskysten miehittämiä tarkkailu- ja lepolankoja. Eri korkeuksilla oleville langoille pääskyt muodostivat jatkuvasti muuttuvia nuotituksia – sävellyksiä jos niin halusi tulkita.

    Ravinnosta eli kärpäsistä ei ollut puutetta vaan enemmänkin ylituotantoa. Maito on kärpäsenkin herkku, ja pääskyt mässäilivät kärpäsillä.

    Ensin menivät karjatilat, seuraavaksi pääskyset ja lopulta niiden mielipaikat, sähkölangat.

    Kun karjan pito vuosituhannen vaihteessa loppui, pääskysiä oli vielä useita vuosia jälkeenpäin. Sitten muutamat pihaoravat alkoi häiritä ja vainota pesiviä pääskyjä.

    Pääskykanta harveni ja lopulta katosi. Totesin oravien hävittäneet kaikki pesät.

    Nykyään keväällä joku pääsky poikkeaa taloon. Lentelevät ladossa, viipyvät muutaman päivän. Eivät enää jää tekemään pesää. Varalta yksi vanha puhelinlanka on viritetty liiterin harjalta talon päätyyn.

    Tällä hetkellä miljöötä hallitsee diktaattorin ottein orava, samanmielisine esikuntineen. Aamuvarhaiset hyppyloikat lumessa paljastavat rakennusten ja pihapuuston tarkastuksen tulleen suoritetuksi jo tunteja ennen unisen isäntärengin heräämistä.

    Pääskyillä ei ole paluuta oravien hallitsemalle reviirille. Todetusti vaikeuksissa ovat myös tiaiset, västäräkit ja siepot.

    Arvi Pöyhönen

    Suonenjoki

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Meillä ei ole varaa menettää ympäröivän yhteisön luottamusta,” kirjoittaa Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäteollisuuden maineessa on tapahtunut positiivista kehitystä – kyselytutkimus paljasti myös yllätyksiä