Pellon happamuus saa raskasmetallit liukenemaan, jätevesilietteen tuomaa kuormaa tarvitsee seurata enää happamilla lohkoilla
Kynnys jätevesilietteen käyttöön lannoitteena laskee aiempaa alemmaksi.Tilaajalle
Viljelysmaan haitallisten aineiden enimmäispitoisuusvaatimus on aiemmin koskenut vain sellaisia lannoitevalmisteita, joissa on yli 90 prosenttia jätevesilietettä. Kuva: Jarkko Sirkiä”Nyt ainoastaan happamilla mailla pitää seurata jätevesilietteestä kertyvien haitallisten metallien määrää, kun aiemmin seurantaa piti tehdä kaikilla lohkoilla, missä sitä käytettiin lannoitteena”, avaa Ruokaviraston jaostopäällikkö Olli Venelampi maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteita koskevaa asetusta.
Syy muutokseen on, että haitalliset metallit vapautuvat nimenomaan happamissa olosuhteissa. Kun pellon pH:n pysyy lukeman 6 yläpuolella, vapautuu jätevesilietteellä lannoittava viljelijä seurannasta.
”Asetusmuutos alentaa kynnystä käyttää puhdistamolietettä lannoituksessa. Viljelijälle on tähän saakka voinut kertyä melkoisestikin vaivaa ja kustannuksia näytteidenotosta ja analysoinnista.”
Juuri viljelijöitä tullut palaute onkin muutoksen taustalla.
Viljelysmaan haitallisten aineiden enimmäispitoisuusvaatimus on aiemmin koskenut vain sellaisia lannoitevalmisteita, joissa on yli 90 prosenttia jätevesilietettä.
”Nyt vaatimus koskee myös sellaisia valmisteita, joiden osana jätevesilietettä käytettään.”
Lainsäädännön perusteluissa mainitaan, että muutoksella kannustetaan myös peltojen kalkitsemiseen.
Venelampi kertoo, että raskasmetallit eivät ole enää nykypäivänä puhdistamolietteissä niin suuri ongelma kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten.
”Käytännössä jäte on puhdistettua. Aiemmin metalleja tuli jätevesilietteisiin esimerkiksi metalliteollisuudesta ja elohopeaa esimerkiksi hammaslääkärien vastaanotoilta.”
Lainsäädännön perusteluissa mainitaan, että muutoksella kannustetaan myös peltojen kalkitsemiseen. Kalkitsemisella happaman pellon pH-tasoa saadaan nostettua helposti. Luonnollisesti, jos pellon pH:ta ei pidetä silmällä ja lohko pääsee ajan myötä happamoitumaan, pääsevät raskasmetallitkin liukenemaan.
”Asetuksessa ei kuitenkaan edellytetä kalkitsemistoimenpiteitä. Lainsäädännöllä pyritään vain varmistamaan, ettei raskasmetallikuorma kasva liian suureksi”, Venelampi kertoo.
”Tämä ei tule aiheuttamaan muutoksia Suomessa myytäviin tuotteisiin. Sitä ei ole käytetty meillä.”
Asetukseen tuli useita muitakin tarkennuksia.
”Näkisin, että jätevesilietettä koskeva lievennys on viljelijän kannalta merkittävin asetusmuutos. Muilla ei liene kuin yksittäisten toimijoiden kannalta suurta merkitystä”, Venelampi haarukoi.
Muutosten myötä esimerkiksi ammoniumkarbonaattia sisältävien lannoitevalmisteiden käyttö kielletään.
”Tämä ei tule aiheuttamaan muutoksia Suomessa myytäviin tuotteisiin. Sitä ei ole käytetty meillä.”
Kielto perustuu EU:n päästökattodirektiiviin, jossa todetaan, että jäsenvaltioiden on kiellettävä ammoniumkarbonaattilannoitteiden käyttö. Kiellon tavoitteena on vähentää typpipäästöjä.
Listaus maa- ja metsätalousministeriö tekemiin asetusmuutoksiin löytyy Ruokaviraston sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
