Kuivuus pakotti sadettamaan peltoja – kuivaheinäpelloilla toinen katovuosi peräkkäin
Viime kasvukausi liotti ja kuluva kausi kuivattaa heinäpellot siihen kuntoon, että kuivaheinästä ei saada korjattua kunnon satoa.
Anne-Mari Tarkkio tarkkaili kuivuuden vaurioittamaa nurmikasvustoa sunnuntaina. Kuva: Samuli JuurakkoKuivaheinän kysyntä on kahden peräkkäisen heikon satokauden vuoksi noussut, kertoo merikarvialainen maatalousyrittäjä Anne-Mari Tarkkio.
Tarkkion tilalla viljellään kuivaheinää pääasiassa myyntiin. Pieni osa sadosta päätyy tilan omien lypsylehmien rehuksi.
”Viime vuosi oli jo katovuosi, minkä vuoksi kuivaheinää kyseltiin alkukesästä normaalia enemmän”, Tarkkio kertoo.
Tämän kesän kuivuus on vauhdittanut kysyntää entisestään.”
”Huhtikuun jälkeen tällä alueella on satanut kunnolla vain kahdesti. Sadetus on ollut tänä kesänä välttämätöntä.”
Ensimmäinen kuivaheinäsato korjattiin kaksi viikkoa normaalia aikaisemmin.
Tarkkion pelloilla kasvaa pääasiassa timoteitä ja nurminataa. Hänen mukaansa ensimmäisen vuoden nurminata on menestynyt erittäin heikosti. Sen sijaan kolmannen vuoden seosnurmi tuotti ensimmäisellä korjuulla kohtuullisen sadon.
Lohkojen välillä vaihtelua esiintyy siis runsaasti.
”Normaalivuonna ensimmäisen korjuun sato on reilut 5 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Tänä vuonna heikoimmilta lohkoilta saatiin talteen vain 500 kiloa”, Tarkkio sanoo.
”Ensimmäinen kuivaheinäsato jäi keskimäärin kolmannekseen tavoitellusta.”
Tarkkion mukaan kuivaheinän korjuun onnistuminen edellyttää normaalivuonna noin kahden päivän poutaa.
”Heinä kuivuu normaalisti lopullisesti latokuivurissa korjuun jälkeen”, hän kertoo. ”Tänä vuonna heinän sai kerätä jo vuorokauden kuluttua niitosta.”
Tarkkion mukaan loppukesän tilanne ei näytä tällä hetkellä lainkaan hyvältä.
”Tiedossa on pitkä ja kuuma poutajakso. Vettä kaivattaisiin ja paljon.”
Tarkkion mukaan nurmikasvusto on silmin nähden kärsinyt kuivuudesta.
- Osaston luetuimmat
