Tukiuudistus ei nipistänyt nautatukea
Sitkeästi elävistä huhuista huolimatta pohjoisen nautatuista ei ole siirretty rahaa kriisitukiin.
Emolehmiä. Emolehmille kansallista nautatukea maksetaan C-alueella tänä vuonna yhtä paljon kuin viime vuonnakin. Kuva: Jaana KankaanpääTukiuudistuksen yhteydessä puolella vuodella eteenpäin siirtynyt eläinmäärän laskentajakso ei vähentänyt nautatuen kokonaismäärää, toteaa MTK:n maatalouslinjan tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen.
Kansallista nautatukea maksetaan Lappalaisen mukaan tänä vuonna saman verran kuin viime vuonnakin.
Viime vuonna sonneille maksettiin kansallista nautatukea noin 39,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna summan arvioidaan olevan niin ikään 39,5 miljoonaa euroa. Myös emolehmille maksettava 15,2 miljoonan euron kansallinen tuki on täsmälleen samansuuruinen niin kuin viime vuonna.
Tuen kokonaissumman lisäksi tätä todistaa eläinyksiköiden määrä, jolle tukea maksetaan. Viime vuonna tukea maksettiin 90 000 eläinyksikölle, tänä vuonna täsmälleen samalle määrälle.
”Kentällä liikkuu nyt todella vahvoja väitteitä, joiden mukaan nautatuista on siirretty rahaa muihin tukiin, käytännössä maidon kriisitukeen. Näin asia ei ole.”
Huhuja nautatukien menetyksestä liikkui tosin jo keväällä ennen päätöstä kriisituesta. MT kirjoitti asiasta viimeksi 5.2.
Tukea maksetaan Pohjoisen Suomen eli C-alueen nautatiloille.
Lappalainen muistuttaa nautatukien leikkauksista harmistuneita viljelijöitä siitä, että C-alueen tiloista nautatilat pääsivät tuotantosuunnista kaikkein vähimmin menetyksin tukiuudistuksessa. Todellisuudessa sonnien tuotantoon sidottu tuki nousee kuusi prosenttia viime vuodesta, emolehmien 23 prosenttia.
Muut tuotantosuunnat lammastiloja lukuun ottamatta saavat saman verran tai vähemmän kuin ennen.
Suurimpia menettäjiä olivat sika- ja siipikarjatilat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
