• Elokuvatähdet pörisevät vuoden mehiläistarhaajien pesissä: ”Avuliaisuudestaan ja heittäytymiskyvystään tunnettu tarhaajapariskunta on aina valmis levittämään tietoa”

    Vuoden mehiläistarhaajiksi valittiin viime lauantaina Tanja Oreto ja Mika Olsbo Espoosta.
    Mehiläiset tekevät tärkeää työtä useiden ruuaksi viljeltävien kasvien pölyttäjinä.
    Mehiläiset tekevät tärkeää työtä useiden ruuaksi viljeltävien kasvien pölyttäjinä.  Kuva: Markku Vuorikari
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    22.1.202412:00
    Maija Ala-Siurua

    Supermarsu 2 -elokuvassa kuhisee mehiläisiä, joiden omistajat Tanja Oreto ja Mika Olsbo on valittu vuoden mehiläistarhaajiksi.

    Suomen Mehiläishoitajain Liitto toteaa tiedotteessan, että elokuvan tuotantoon osallistuminen on tyypillinen esimerkki siitä, että tarhaajapari sanoo mielellään kyllä, kun tarvitaan apua mehiläisasioissa.

    ”Avuliaisuudestaan ja heittäytymiskyvystään tunnettu tarhaajapariskunta on aina valmis levittämään tietoa mehiläisistä ja muista pölyttäjistä niin median kautta kuin päiväkotivierailuilla. Myös moni aloittava tarhaaja on saanut oppinsa Oretolta ja Olsbolta”, liitto kertoo.

    Mika Olsbo ja Tanja Oreto ovat sivutoimisia mehiläistarhaajia. Tarhat sijaitsevat Espoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummella.
    Mika Olsbo ja Tanja Oreto ovat sivutoimisia mehiläistarhaajia. Tarhat sijaitsevat Espoossa, Siuntiossa ja Kirkkonummella.  Kuva: Jenni Olsbo

    Espoossa asuvat Oreto ja Olsbo ovat sivutoimisia mehiläistarhaajia. Tarhat sijaitsevat kaupunkialueella Espoossa ja maaseudulla Siuntiossa ja Kirkkonummella.

    Mehiläishoitajain Liiton mukaan Oreto ja Olsbo ovat kaupunkitarhauksen pioneereja, joilla on vuokramehiläispesiä muun muassa kauppakeskusten katolla.

    ”Leasing-pesät ovat esimerkki parin monipuolisesta mehiläisalan toiminnasta, johon kuuluu mehiläistuotteiden myynnin lisäksi mehiläisemojen ja -pesien myyntiä, pölytyspalvelua sekä koulutusta”, Liitto kertoo.

    Oretolla ja Olsbolla on noin 50 mehiläispesää, joiden sato myydään tuotemerkillä Jyrkänpesän hunaja. Eri mehiläistarhojen hunaja lingotaan erikseen, joten valikoimissa on runsaasti erimakuisia ja -värisiä, persoonallisia hunajia.

    Vuoden mehiläistarhaaja -tunnustus jaettiin Suomen Mehiläishoitajain Liiton Talvipäivillä Jyväskylässä 20. tammikuuta.

    Lisää aiheesta
    • Timo Rahkolan mehiläisharrastuksesta tuli sivutyö. Hunajaa syntyy keskimäärin 3 000 kiloa joka vuosi.

      Harrastukset | Mehiläisten keinosiemennyksessä ei saa käsi täristä – jalostustyöllä taistellaan mehiläisiä kurittavaa tautia vastaan

      Tilaajalle
    • MT:n mehiläispesästä saadaan joka vuosi 50 purkkia hunajaa. Pesässä asustelee noin 60 000 ahkeraa ja lempeää pölyttäjää.

      Eläimet ja kasvit | Video: Maaseudun Tulevaisuuden mehiläiskuningatar on rento emo – pistokset kohdistuvat vain tiettyihin kohteisiin: ”Meno on kuin Game of Thronesista”

    • Seija Halme (kuvassa keskellä) valittiin yhtenä tarhurina mukaan EU:n laajuiseen mehiläistutkimushankkeeseen. Apuvoimina mehiläistarhalla työskentelevät Kiia (vas.) ja Inka Koivunen.

      Maatalous | Juupajokinen luomumehiläistarha osallistuu EU:n laajuiseen tutkimukseen – tarhaaja innolla mukana: ”Kun luomutilalla asuu ja työskentelee, luontoon suhtautuu vakavasti”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    mehiläisala
    mehiläishoito
    vuoden mehiläistarhaajat
    Espoo
    Jyrkänpesän hunaja
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä