

Luomumehiläistarhaaja Seija Halmeen tila osallistuu tänä vuonna EU:n laajuiseen Insignia bee -mehiläistutkimushankkeeseen.
Hankkeessa kartoitetaan monipuolisesti erilaisia mehiläistarhoja kaikissa EU:n 27 jäsenmaassa.
”Jokaisesta EU:n jäsenmaasta mukana on 5–30 tarhaa. Tutkimuksessa on mukana kolmen tyyppisiä mehiläispesiä: kaupungeissa, taajama-alueilla sekä maaseudulla sijaitsevia. Meidän tilamme edustaa jälkimmäistä, maaseututarhaa”, Halme kertoo.
Suomesta Insignia bee -tutkimushankkeessa on mukana yhteensä kymmenen mehiläistarhaa.
Halmeen mehiläistarhan mehiläispesistä otetaan näytteitä kymmenen kertaa. Ensimmäiset näytteet otettiin huhtikuun lopussa ja viimeiset otetaan elokuussa. Sen jälkeen kaikki näytteet analysoidaan eri maissa, minkä jälkeen hanke päättyy. Tutkimuksen tulokset julkistetaan ensi talvena.
”Pesistä otettavien näytteiden avulla tutkitaan mehiläisten tuottamaa siitepölyä, hunajaa ja propolista, mehiläisten keräämää kittivahaa. Hankkeessa kartoitetaan myös ilmanlaatua”, Halme sanoo.
Vertailevassa tutkimuksessa selvitetään, miten erilaisissa oloissa ja ympäristöissä olevien mehiläispesien tuotokset poikkeavat toisistaan.
”Näytteillä saadaan myös informaatiota raskasmetalleista, kasvinsuojeluaineiden jäämistä ja mikromuoveista”, mehiläistarhaaja toteaa.
Tarvittava informaatio kerätään kuudella erillisellä näytteenottoinstrumentilla. Kaikki näytteet otetaan suoraan mehiläispesistä.

Pitkän linjan luomuviljelijä Seija Halme kertoo olevansa hankkeesta innoissaan.
”Onhan tämä tosi kiinnostavaa. Kun luomutilalla asuu ja työskentelee, luontoon suhtautuu vakavasti. Ainoa palkinto tutkimukseen osallistuville tiloille on se tieto, joka pesistä saadaan kerättyä.”
Halme huomauttaa, että mehiläispesät tuottavat paljon muutakin kuin hunajaa.
”Siitepöly, perga, propolis, mehiläisvaha, emomaito ja mehiläismyrkky ovat mehiläisille tärkeitä tuotteita, joita myös ihmiset voivat hyödyntää. Suomen rikkaassa, puhtaassa luonnossa mehiläiset valmistavat monipuolista tavaraa, jossa on tallella kesän aurinkoa ja kasvien hehkua”, tarhaaja luonnehtii.
Mehiläistarhauksen nykyistä kannattavuutta Suomen oloissa hän kuvailee heikonlaiseksi.
”Ei tämä todellakaan mikään rahasampo ole. Hunajasta maksetaan liian vähän. Alkutuotannosta ei tule hirveästi rahaa, vaan enemmän tämä on sellaista maisemanhoitoa.”
Halme kertoo olevansa huolissaan poliittisten puolueiden suunnitelmista tuoda Suomeen sokerivero.
”Meidän tilahan on hurja sokerinkuluttaja. Tänne tilataan kerralla aina 400–500 kilon sokerikuorma.”
Seija Halmeen Henkireikä-niminen maatila sijaitsee Juupajoella Pirkanmaalla. Tilan päätuotantosuuntana on luomumarjanviljely, jonka lisäksi siellä on mehiläistarha. Paikka toimii lisäksi maaseutumatkailukohteena sekä juhlatilana.