Pölyttäjäkato yritetään pysäyttää 2030 mennessä: Komissio ehdottaa uusia rajoituksia tuholaistorjuntaan
Tällä hetkellä joka kolmas EU:n mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslaji on vaarassa kadota.
Euroopan komissio haluaa päivittää vuonna 2018 annettua pölyttäjiä koskevaa EU:n aloitetta, jotta luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten väheneminen saataisiin pysäytettyä. Kuva: Jarkko SirkiäEuroopan komissio antaa tänään esityksen pölyttäjien olosuhteiden parantamisesta.
Uudistetussa komission aloitteessa esitetään toimia, joita EU:n ja jäsenmaiden on toteutettava, jotta pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.
Aloitteessa esitetään seuraavat tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet.
1. Lajien ja elinympäristöjen suojelun parantaminen: Komissio esimerkiksi viimeistelee uhanalaisten pölyttäjälajien suojelusuunnitelmat, selvittää luontodirektiivin nojalla suojelluille luontotyypeille tyypilliset pölyttäjät, joita jäsenmaiden olisi suojeltava, ja valmistelee yhdessä jäsenmaiden kanssa suunnitelman pölyttäjille tarkoitettujen ekologisten käytävien verkostosta.
2. Elinympäristöjen ennallistaminen maatalousympäristöissä: Tuetaan erityisesti pölyttäjäystävällistä viljelyä yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa.
3. Torjunta-aineiden käytön vaikutusten lieventäminen: Koska torjunta-aineiden liiallinen käyttö on keskeinen pölyttäjäkatoa edistävä tekijä, on ratkaisevan tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pienentää niiden aiheuttamia riskejä torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan komission ehdotuksen mukaisesti. Siksi komissio ehdottaa otettavan käyttöön esimerkiksi uusia vaatimuksia tuholaistorjunnan kielteisten vaikutusten rajaamiseksi sekä uusia testimenetelmiä, joilla määritetään torjunta-aineiden myrkyllisyys pölyttäjille.
4. Pölyttäjien elinympäristöjen parantaminen kaupunkialueilla.
5. Torjutaan ilmastonmuutoksen, haitallisten vieraslajien ja muiden uhkien, kuten biosidivalmisteiden tai valosaasteen, vaikutuksia pölyttäjiin.
Aloitteessa keskitytään myös lisäämään tietämystä pölyttäjäkadosta, sen syistä ja seurauksista. Tätä tukevia toimia ovat esimerkiksi kattavan seurantajärjestelmän perustaminen sekä tutkimuksen ja arvioinnin tukeminen esimerkiksi kartoittamalla keskeiset pölyttäjäalueet vuoteen 2025 mennessä.
Komission mukaan joka kolmas EU:n mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslaji on vaarassa kadota. Eurooppalaiset ovat vaatineet yhä painokkaammin päättäväistä puuttumista pölyttäjäkatoon, ja aiheesta on esitetty myös eurooppalainen kansalaisaloite ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät”.
Noin 80 prosenttia viljelykasveista ja luonnonvaraisista kukkakasveista on riippuvaisia eläinpölytyksestä.
- Osaston luetuimmat
