Susi hyökkäsi karitsan kimppuun Kärkölässä – liiketunnistimet, kameravalvonta tai koiratkaan eivät auttaneet

Lammastilallinen Kärkölästä, Pinja Nihtilä on käyttänyt susituhojen välttämiseksi tuhansia euroja – liiketunnistimia, äänihälytysjärjestelmiä, kameravalvontaa sekä laumanvartijakoiria. Mikään ei kuitenkaan näytä auttavan.

Petovahingoista voi hakea korvausta, mutta rahallinen arvo ei kata eläimen kokemaa kärsimystä, eikä lampaankasvattajan henkistä kuormaa. Viimeisimmässä tapauksessa Nihtilä kertoo menettäneensä yhden karitsan hengen.

”Ei inhimilliselle kärsimykselle, jota tuottaja kokee menettäessään eläimensä, eikä eläimen kokemalle kivulle voi asettaa euromääräistä hintaa.”

Riistakeskukselta on myös haettu 5 500 euron arvoista petoaitaa, jonka pystyttäminen täytyy kuitenkin tehdä heidän määräämälleen peltolohkolle. Nihtilän mukaan kaksi muuta paikallista lammastilallista on myös hakenut petoaitaa.

”Ilman petoaitaa lampaita ei ole turvallista laiduntaa ilman jatkuvaa valvontaa.”

”Heinäkuussa toisen rehusadon jälkeen voidaan alkaa pystyttämään petoaitaa. Minulla on iso luotto siihen, että petoaidasta pitäisi olla apua.”

Nihtilä on pitänyt lampaat öisin laitumella, vaikka susihavaintoja onkin ollut. Tämän vuoksi hän on joutunut valvomaan laitumella yöllä. Kaikille lohkoille hän ei kuitenkaan ehdi, joten muualla käytetään valvontalaitteita.

”Moni on kysynyt, miksen vie lampaita sisälle turvaan. Suomessa eläinsuojat suunnitellaan talveksi, jolloin lampaita on vain osa kesän määrästä. Kesällä karitsojen takia lampaita on paljon enemmän, eikä kaikille ole tilaa sisällä. Lisäksi kesällä lampaat saavat ruokansa laitumelta. Ei siis ole niin yksinkertaista ottaa ne vain sisään."

Nihtilän mukaan Suomessa yli 95 prosenttia lampaista laiduntaa kesäaikaan, mikä on hyvin luonnonmukaista ja ympäristöä hyödyttävää. Hän korostaa myös, että laidunnus tukee luonnon monimuotoisuutta.

Lisäksi hän sanoo, ettei ryhdy lampaiden sisäkasvatukseen, jos mikään suojaus laitumilla ei auta.

”Kyllä ne ovat onnellisimmillaan laitumella.”

Riistavahingot.fi -palveluun on merkitty ajanjaksolle 1.7.2024-1.7.2025 198 kappaletta susien aiheuttamaa kotieläinvahinkoa. 83 niistä koskee lampaita. Kuva: Riistavahingot.fi

Jos petoaidat eivät riitä estämään susituhoja, Nihtilä aikoo hankkia lisää laumanvartijakoiria. Sekään ei ole halpaa tai nopeaa: koirat ovat kalliita, eikä niiden toimivuudesta ole takeita. Kouluttamiseenkin kuluu jopa kaksi vuotta.

Susien yleistyminen on yllättänyt Nihtilän: aiempina vuosina Kärkölässä havaintoja oli vain kymmeniä, mutta tammi–toukokuussa niitä on kertynyt jo yli 200.

Nihtilän mukaan petopolitiikkaan tarvitaan muutosta ja hän ehdottaa, että kotieläimiä toistuvasti uhkaavat häirikkösudet voitaisiin poistaa nopeammin, jolloin jäljelle voisi jäädä ihmisten alueita välttelevä kanta.

”En missään nimessä kannata kaikkien susien hävittämistä. Petoeläimet kuuluvat luontoomme, mutta tilanne vaatii ehdottomasti muutosta.”

Etelä-Hämeen riistapäällikkö Henri Mutanen tukee Nihtilän näkemystä siitä, että poikkeusluvalla häirikkösusien nopea poistaminen on vaihtoehto, jos muut toimet eivät riitä.

Hänen mukaansa sudet ovat levittäytyneet alueella nopeasti – susiin voi törmätä melkein missä vaan.

Kärkölän suunnalle saattaa olla muodostumassa susireviiri. Susikantaan vaikuttaa hyvin pitkälti muun muassa ravinnon määrä.

”Susien aiheuttamat vahingot ovat Lounais-Suomessa harvinaisempia kuin Itä-Suomessa, koska hirvieläinkanta on siellä tiheämpi. Hyvä ravintotilanne voi vähentää susien aiheuttamia vahinkoja."

Mutasen mukaan muun muassa valkohäntäpeurojen määrää on pyritty vähentämään niiden aiheuttamien vahinkojen takia – kolikolla on kuitenkin kaksi puolta.

”Lounais-Suomessa, missä peurakanta on painottunut, on samalla myös runsaasti susia. Jos ravintotilanne muuttuu merkittävästi, saattavat petovahingot lisääntyä. Tässä yhteydessä puhutaan monilajisesta kannanhoidosta — kaikki vaikuttaa kaikkeen.”