Hanna Hartikainen sekä Pioni ja Tess-alpakat viihtyvät yhdessä lenkillä ja agilityssä. Kuva: Liisa Yli-Ketola
Alpakat tarjoavat seuraa ja tuottavat villaa
Alpakat tempaavat koko sydämen, kun niiden kanssa pääsee tekemisiin. Näin vakuuttavat yli kymmenen vuotta alpakoita Suomessa kasvattaneet Hanna Hartikainen ja Kristiina Kariniemi.
Hanna Hartikainen sekä Pioni ja Tess-alpakat viihtyvät yhdessä lenkillä ja agilityssä. Kuva: Liisa Yli-Ketola
Sympaattinen Pioni harjoittelee terapia-alpakan hommia Liperissä. Kuva: Liisa Yli-Ketola
Kristiina Kariniemellä on matkarukki, jolla alpakanvillasta syntyy kätevästi lankaa allergistenkin ihmisten neuleisiin. Vieressä liperiläinen Hanna Hartikainen Pioni ja Tess-alpakoidensa kanssa. Kuva: Liisa Yli-Ketola"Alpakoista on moneksi", vakuuttaa euralainen Kristiina Kariniemi.
"Näiden kanssa tuntee olevansa osa laumaa."
Kariniemi ja liperiläinen Hanna Hartikainen ovat ystävystyneet yhteisen harrastuksen kautta ja sanovat jakavansa näkemykset alpakoiden hoidosta.
Osa suomalaiskasvattajista haluaisi tehdä niistä ensisijaisesti tuotantoeläimiä, mutta nämä naiset haluavat, että heidän aikansa riittää jokaiselle eläinyksilölle.
Kariniemi opiskeli alpakanvillan kehräämisen vuosia sitten.
Yhdestä eläimestä saa kahdesta neljään kiloa villaa vuosittain.
"Aikoinaan löysin 82-vuotiaan Railin opettamaan kehruuta, sittemmin olen itse opettanut muita ja tehnyt lankaa sillä periaatteella, että käsityön jälki saa näkyä", Kariniemi sanoo.
Hollantilaisen matkarukin hän osti Suomesta Laurilan tilan kautta.
Farmaria varten villaa saatiin kehräämöstä. Villassa ei ole lampaan villalle ominaista rasvaa ja lanoliinia. Näin ollen se soveltuu herkimmillekin ihmisille.
Villan lisäksi alpakka tuottaa jälkeläisiä ja hupia, naiset sanovat.
Tess sopii terapia-alpakaksi
"Alpakoita on 22 eri väriä, eikä ikinä voi tietää minkä värisen vasan saa", Hanna Hartikainen kertoo.
Hänellä oli enimmillään yhdeksän eläintä, nyt enää viisi. Hän lenkkeilee ja viihtyy eläinten kanssa. Vanhin Tess-alpakka on osoittautunut todella kesyksi ja sopeutuvaiseksi terapiaeläimeksi.
Sen kanssa Hartikainen on kiertänyt hoivakodeissa ja sairaaloissa, joissa jopa suljetuilla osastoilla kovia kokeneet ihmiset ovat saaneet lohtua eläimen sympaattisuudesta, Hartikainen muistelee.
"Kerran eräs mummo huusi hoivakodissa perääni 'Sie oot komia poika ja sulla on ihana apina mukana!' Siitä tuli hyvä mieli pitkäksi aikaa", Hartikainen hymyilee.
Alpakat tuovat ihmisille muistoja mieleen, hyvää mieltä ja tuulahduksen huumoria. Siksi ne siisteinä eläiminä soveltuvat terapiakäyttöön.
"Mutta myös pihanurmen nämä syövät kauniiksi golf-viheriöksi", Hartikainen jatkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
