Ruoka ja armeija ovat vähän samanlaisia – jokaisella maalla on ne, omat tai vieraat

Ministerikaudellani, mutta nykyäänkin kuulen usein kysymyksen: Mitä ajattelet – onko Suomessa tulevaisuudessa maataloutta?

Se pysäyttää perustavanlaatuisuudessaan ja kuvaa synkkää tunnelmaa. Olen asiaa miettinyt ja siksi empimättä vastaan, että uskon suomalaisen ruoan tulevaisuuteen. Peruslähtökohdaksi olen maininnut faktan, että ihminen syö keskimäärin kolme kertaa päivässä.

Historia tukee näkemystä. Tasan 30 vuotta sitten Suomesta tuli EU:n jäsen. Silloin pelättiin tosissaan, että koko suomalainen maatalous saattaa loppua. Näin ei käynyt, vaan kivuliaan kehityksen myötä elinkeino sopeutui. Samoin on läpi eletty muitakin murroksia ja suomalainen ruoka on edelleen ollut tarpeen.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kurvinen. Kuva: Jarno Mela

Maatalouden tulevaisuuden kannalta haluaisin presidentillisesti nostaa esiin kolme pointtia. Ensinnäkin ruokaketjussa ”kopittelu”, jossa vuorotellen tuottajat, teollisuus ja kauppa syyttelevät toisiaan heikosta kannattavuudesta, pitäisi saada loppumaan.

Muuttuvassa maailmassa ketjun on tuettava toinen toistaan. Kaupan aseman osalta on sen syytä muistaa Hämähäkkimiehestä tuttu sanonta: ”suuri valta tuo mukanaan suuren vastuun”.

Toiseksi vienti pitää aikuisten oikeasti saada pelaamaan. Sen osalta haluan kuitenkin muistuttaa, että vaikka julkisen vallan tuleekin laittaa puitteita kuntoon, vienti on lopulta bisnestä ja sen tekevät yritykset. Koko ruokaketjun pitää yhdessä suunnata toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Ylijäämien viennin sijaan on luotava tuotteita ja brändejä suoraan ulkomaisille markkinoille.

Kolmas pointti menee meille poliitikoille. EU-vaikuttamisessa pitää uskaltaa ja olla nokkelan vikkelä. On oltava ratkaisuhakuinen ja hakea liittolaiset nähden, minne virta on viemässä. Mutta samaan aikaan ottaa hallittuja riskejä. Byrokratiaan ja sääntelyyn ei kannata laittaa Suomi-lisää – päinvastoin.

Uskoa antaa myös nuorten yrittäjien lahjakkuus: heillä on vahva talous- ja ympäristöosaaminen. Ja he tunnistavat oman hyvinvointinsa merkityksen.

Ruoka ja armeija ovat vähän samanlaisia – jokaisella maalla on ne; omat tai vieraat. Vapaassa maassa niiden on oltava omat.

Kirjoittaja on kauhavalainen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja maa- ja metsätalousministeri vuosina 2022 – 2023.