Hajunpoisto sikaloissa tehdyn vetykokeilun merkittävin hyöty?

Alimetrics Oy:n tekemässä Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa kokeessa vedytettyä vettä saaneilla sioilla päiväkasvu oli 130 grammaa suurempi kuin vertailuryhmän käsittelemätöntä vettä saaneilla sioilla.

Ruhon lihaprosentti kuitenkin laski vetyä saaneilla sioilla. Taloudellista hyötyä on tällöin vaikea laskea, kun lihaprosentin lasku poistaa osan kasvaneen painon tuomasta hyödystä.

Syötyä rehun määrää ei pystytty mittaamaan kokeen aikana, joten vaikutusta rehuhyötysuhteeseen ei tutkimuksessa arvioitu.

Kokeessa mitattiin myös sikojen suoliston mikrobitiheyttä.

Vedytysryhmässä kokonaismikrobien määrää oli pienempi kuin kontrolliryhmässä. Se voi kertoa, että paksusuolen bakteereilla on vähemmän ravintoa eli eläimet ovat hyödyntäneet ravinnon paremmin.

Mikrobitiheyden ollessa paksusuolessa korkea, eläin ei ole pystynyt ohutsuolessa käyttämään kaikkia rehun komponenteista, vaan ne päätyvät paksusuolen mikrobien ravinnoksi.

Myös kolibakteereita oli vetyryhmällä vähemmän kuin toisella ryhmällä.

Tutkimuksen taustalla olivat havainnot sikatiloilta, joilla on kokeiltu titaanioksidipohjaista vedenpuhdistusta liittämällä juomavesilinjaan metallioksidiseosta sisältävä putki. Myös koe suoritettiin tällaista putkea käyttämällä.

Vedenpuhdistuksessa sivutuotteena veteen syntyy vetykaasua.

Menetelmän on havaittu vähentävän hajua sikalassa ja siksi putkea kutsutaan hajunpoistoputkeksi.