Cap27 puhutti Farmarissa – ”Uudella ohjelmakaudellakin ruuantuotannon jatkuminen koko Suomessa on mahdollista”
Mtk:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää uutta rahoituskautta monelta osin hyvänä kehityssuuntana Suomen maatalouden ja maaseudun kannalta.
Tulevalla rahoituskaudella on tuttuja elementtejä nykyiseltä kaudelta. Kuva: Lari LievonenEU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden sisältöä näyttelyvieraille avannut maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas kertoi tulevan kauden sisältävän paljon ennestään tuttuja elementtejä.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi Cap27 alkaa vuoden 2023 alusta ja kestää vuoteen 2027. Tuleva ohjelmakausi siirtää rahoituksen painopistettä kohti ilmastotoimia päätavoitteena aktiivisen ruuantuotannon edistäminen.
”Moni aikaisemman tukikauden elementti säilyy myös tulevalla tukikaudella. Maaseudun kehittämisen leader-rahoitus sekä valinnaiset toimenpiteet esimerkiksi kerääjäkasvien ja viherlannoitusnurmien osalta säilyvät”, Patjas kertoi esityksessään.
Yksivuotisilla sitomuksilla pyritään kannustamaan viljelijöitä kokeilemaan uusia toimia ilman pidempää sitoutumispakkoa. Maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn lisäämiseen esimerkiksi monialaisia maatiloja tukemalla tullaan panostamaan.
Uusia elementtejä on ”Uudelleenjakotuki” jolla keskimääräistä pienemmille tiloille jaetaan lisätukea. Suorien tukien uudet ekojärjestelmät täydentävät ilmasto- ja ympäristötoimien kokonaisuutta.
”Yhteistyöhön, koulutukseen, neuvontaan ja innovaatioiden kehittämiseen ohjataan ohjelmakauden ehtojen mukaisesti lisää rahoitusta”, Patjas kertoo.
Moni asia muuttuu, mutta eihän tämä mikään vallankumous ole
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitton (MTK) kommenttipuheenvuoron uudesta tukikaudesta piti maatalousjohtaja Johan Åberg.
”Uudella ohjelmakaudellakin ruuantuotannon jatkuminen koko Suomessa on mahdollista”, Åberg aloitti huojentuneena.
Investointien ja rakennekehityksen tilanne pitäisi ohjelmakauden tavoitteiden ja keinojen avulla parantua. ”Etenkin nuorten viljelijöiden osalta tilanne tulee kohentumaan”, Åberg täsmensi. Uudistuksen Åberg ei koe yksinkertaistavan järjestelmää, mutta ymmärtää kokonaisuuden haasteellisuuden sekä EU–komission hallinnon kankeuden.
”Suunnitteluvaiheessa esitetyt tukikatot onneksi torpattiin, sillä ne olisivat olleet merkittävä isku Etelä–Suomen karjatiloille”, Åberg totesi. Turvemaiden viljely puhuttaa varmasti tulevaisuudessakin, mutta niidenkin osalta viljely jatkuu toistaiseksi normaalina.
”Kannattavuushaasteiden kanssa painiville sika–ja siipikarjatiloille mietitään kehyksen ulkopuolisia tukitoimia, mutta vallitsevaa kustannuskriisiä ei tukitoimilla voiteta, vaan markkinoilta saadulla hinnalla” Åberg tiivisti ratkaisun avaimet. Suomen sisäiset alueelliset erot luovat Åbergin mukaan haasteita, mutta on hyvä muistaa, ettei meillä ole varaa antaa maataloustuotannon näivettyä miltään alueelta.
Suunnitelmissa on huomioitu hyvin Suomen erityistarpeita. ”Moni asia muuttuu, mutta eihän tämä mikään vallankumous ole. Tulevaisuuden usko on vaikeinakin aikoina tärkein asia huoltovarmuuden kannalta”, Åberg tiivisti yleisölle vallitsevasta tilanteesta ja tulevasta ohjelmakaudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
