300 peltohehtaarin luomutila, koneurakointia ja polttopuuta: ”Kekseliäs tässä on joutunut olemaan”

Kaavin Kotakylällä vuodesta 1815 lähtien toiminut Voutilan tila oli maitotila 1990-luvun loppupuolelle saakka ennen siirtymistään emolehmätuotantoon. Pellot ja karja siirtyivät luomutuotantoon vuonna 2009.

”Luonnonmukainen viljely sopii hyvin emolehmätilalle ja on kannattavaa siinäkin mielessä, että viljelytuet kannustavat luomutuotantoon”, Marko Voutilainen perustelee.

Luonnonmukaisessa tuotannossa viljelijää miellyttää luonnon ehdoilla toimiminen ja halu välttää kemiallisesti tuotettujen lannoitteiden käyttöä.

Marko, Jaakko, Veli-Matti Voutilainen näkevät, että pitkässä juoksussa kestävä maatalous tulee perustumaan toimintaan luonnon ehdoilla. Kuva: Ilpo Paananen

Tilan nykyinen peltoala on 300 hehtaaria ja peltojen sijainti hajallaan eri kohteissa tuo viljelyyn omat lisähaasteensa. Pääviljelykasvin nurmen lisäksi viljelyssä on apilaa, hernettä ja jonkin verran viljoja, jotka kaikki kasvatetaan oman karjan ravinnoksi.

”Meidän emolehmätilalla lehmät eivät ole stressaantuneita. Täällä lehmät vaeltavat vapaina kuin lomalaiset Mallorcalla”, Voutilainen vertaa.

Kesäkaudella laitumella ja talvella pihatoissa viihtyvä karja käsittää 140 emolehmän lisäksi viisi sonnia ja nuorkarjaa. Karjarotuina ovat charolais, aberdeen angus, simmental ja hereford. Eläinten hyvinvoinnista kertoo jo sekin, että poikimiskertoja lehmille kertyy keskimäärin kymmenkunta.

”Ja onhan täällä Helmi, joka on poikinut jo 17 kertaa”, tilan osakkaaksi vuonna 2018 tullut ja lihan suoramyynnistä vastaava Jaakko Voutilainen sanoo. Hän on Markon serkku.

Pääosa lihasta menee asiakkaille pakasteena joko tilalta tai taajamassa sijaitsevan kahvilan kautta, kertovat Marko ja Jaakko Voutila.  Kuva: Ilpo Paananen

Emolehmien poikimiset on ajoitettu kevätkaudelle ja muutamia poikimisia jää myös laidunkauden alkuun. Syntyvistä 110–120 vasikasta parikymmentä jää kasvamaan tilalle ja valtaosa lähtee vasikkavälitykseen.

”Alkuun tavoitteena oli myydä luomunaudanlihaa verkkokaupan kautta ympäri Suomea, mutta käytännössä pääosa lihasta menee asiakkaille pakasteena joko täältä tilalta tai sitten taajamassa sijaitsevan kahvilan kautta.”

Tilalla on jo pitkään panostettu maatalouden sivuelinkeinoilla hankittaviin lisätuloihin.

Toiminnassa vielä mukana oleva Markon isä Veli-Matti Voutilainen muistelee perunanviljelyä 1970-luvulla.

”Meilläkin oli perunaa viljelyssä 10 hehtaaria ja peruna teki kauppansa. Kekseliäs tässä on joutunut olemaan, mutta aina on jotenkin pärjätty.”

Polttopuun valmistuksen ja myynnin ohella koneurakointi on merkittävä osa tilan toimintaa.

Tilan liikevaihdosta maanviljelyksen ja emolehmätuotannon osuus on noin 60 prosenttia. Koneurakoinnin ja polttopuukaupan molempien osuus on noin viidennes. Toiminta työllistää kaksi vakituista työntekijää sekä kiireapulaisen.

Teiden aurausten ja lumitöiden ohella likakaivojen tyhjennykset ovat merkittävimmät työkohteet. Asiakkaina ovat kunnan lisäksi yksityiset taloudet.

Koneellinen kuivatus varmistaa sen, että hyvälaatuista pilkettä arvostavat asiakkaat saavat sitä mitä tilaavat, toteavat Marko ja Jaakko Voutila.  Kuva: Ilpo Paananen

Polttopuukaupan asiakkaat tulevat nykyisen Kuopion alueelta ja kysytyin tuote on 33-senttinen klapi. Kysyntää on myös 50-senttiselle uunipuulle. Polttopuut toimitetaan irtotavarana pääasiassa itse asiakkaiden luo.

”Meillä on käytössä jakolava, johon puut voidaan lastata sekä pituus että poikittaissuunnassa. Sen ansiosta kerralla saadaan toimitettua tarvittaessa kuuden eri asiakkaan puutoimitukset samalla ajolla,” Jaakko Voutilainen sanoo.

Toiminnan kannattavuutta on mietitty jo vuosittain valmistettavan 1 000 irtokuution koneellisessa kuivatuksessa.

”Kuivatus on järkevää pitää päällä vain kuivien kelien aikaan.”

Puut kuivataan hallissa aumassa varaston alla olevan kuivatuskanavan kautta sekä alipaineistamalla pressukatteen avulla.