
Eläintautien suhteen viime vuosi oli Ruokaviraston mukaan poikkeuksellisen haastava. Kyse oli ennen kaikkea turkistiloilla tavatusta lintuinfluenssasta, joka työllisti eläinlääkäreitä etenkin Kaustisen ja Kokkolan seuduilla.
Koska lintuinfluenssavirus voi tarttua myös ihmiseen, epidemia johti laajaan operaatioon, jossa tartuntatarhojen turkiseläimet lopetettiin ihmisten ja muiden turkiseläinten terveyden suojelemiseksi. Valtio maksoi turkistiloille korvauksia yhteensä kymmenien miljoonien eurojen edestä.
Useimmissa tapauksissa turkistarhojen lintuinfluenssatartunnat olivat todennäköisesti peräisin luonnonvaraisista linnuista. Lintuinfluenssa aiheutti useita yhdyskunnissa pesivien naurulokkien joukkokuolemia.
Korkeasta tautipaineesta huolimatta lintuinfluenssa ei levinnyt suomalaisiin kanaloihin.
Suomi säilytti viime vuonna kaikki viralliset tautivapautensa, eikä uusia lakisääteisiä vastustettavia vesieläinten tauteja todettu lainkaan.
Suomi on edelleen vapaa muun muassa raivotaudista, sikojen PRRS-taudista, BVD-tartunnoista ja naudan tarttuvasta leukoosista.
Myös afrikkalaisen sikaruton torjuntatoimenpiteissä on toistaiseksi onnistuttu, vaikka tauti on levinnyt Suomen lähialueille.
Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan turkiseläimissä tavataan korkean riskin viruksia, joiden katsotaan vaativan lisää tutkimusta, uutisoi Yle syyskuun alussa.
Uppsalan yliopiston tutkijat tunnistivat 125 erilaista virusta tutkiessaan kuolleita turkiseläimiä.
Tutkittuja eläimiä oli 461, muun muassa minkkejä ja kettuja. Ketut olivat peräisin kiinalaisilta turkistarhoilta. Kaikki olivat kuolleet johonkin tartuntatautiin.
Viruksista 39 luokiteltiin sellaisiksi, joilla on korkea riski levitä muihin lajeihin. Tutkijat löysivät myös 36 aiemmin tuntematonta virusta.