Lintuinfluenssa ja jänisrutto jylläsivät viime vuonna Suomessa tavallista enemmän

Ruokavirasto on julkaissut raportin Suomessa viime vuonna tavatuista eläintaudeista. Luonnonvaraisten eläinten tautitutkimuksessa korostuvat eläinten ja ihmisen välillä tarttuvien tautien eli zoonoosien seuranta.

Eniten huomiota sai korkeapatogeeninen lintuinfluenssa, jota esiintyi vuonna 2023 kesällä ja syksyllä Suomessa laajalti. Kesäkuusta alkaen korkeapatogeeninen lintuinfluenssa aiheutti Suomessakin useita yhdyskunnissa pesivien naurulokkien joukkokuolemia, Tutkimuksissa lintuinfluenssaa löydettiin 84 linnusta.

Myös jänisruttoa esiintyi Ruokaviraston mukaan vuonna 2023 jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna. Kaniinien verenvuotokuume (RHD) tappoi villikaniineja pääkaupunkiseudulla, mutta viime vuonna RHD-tapaus todettiin ensimmäistä kertaa Lapissa, metsäjäniksessä. Tularemiatapauksia havaittiin 20 kappaletta, mikä on suhteellisen paljon aiempiin vuosiin verrattuna. Tapauksista kolme oli metsäjäniksissä ja 17 rusakoissa.

Afrikkalaisen sikaruton uhka ei vähentynyt vuoden 2023 aikana, sillä tauti levisi Euroopassa ja Aasiassa ja sitä esiintyy edelleen Baltian maissa. Tauti levisi myös Ruotsiin, mutta Suomi pysyi edelleen ASF-vapaana.

Suomessa metsästäjät ovat osallistuneet aktiivisesti sikatautitutkimukseen lähettämällä luonnonvaraisten villisikojen veri- ja kudosnäytteitä Ruokavirastoon. Luonnonvaraisia villisikoja on tutkittu maassamme afrikkalaisen sikaruton varalta jo vuodesta 2010. Näytteitä kuolleista tai metsästetyistä villisioista saatiin vuonna 2023 yhteensä 921 kappaletta.

Myös hirvieläinten näivetystaudin seuranta jatkui edellisvuoden tapaan. Seurannan kohdelajeja ovat poro, metsäpeura, hirvi, valkohäntäkauris ja metsäkauris. Näytteitä otetaan kuolleena löytyneistä tai sairaaksi epäillyistä, yli vuoden ikäisistä hirvieläimistä. Vuonna 2023 tutkittiin 101 hirvieläintä, enimmäkseen hirviä, mutta yhtään näivetystautitapausta ei todettu. Suomesta ei ole koskaan löydetty varsinaista hirvieläinten näivetystautia, joka leviää eritteiden välityksellä.

Suomi pysyi myös raivotautivapaana. Raivotaudin tulo luonnonvaraisten pienpetojen mukana Suomeen pyritään estämään maastoon levitettävillä syöttirokotteilla. Raivotaudin esiintymistä ja syöttirokotteiden kulutusta seurataan jatkuvasti metsästettyjä ja kuolleena löytyneitä petoeläimiä tutkimalla. Metsästäjien apu eläinnäytteiden keräämisessä on ratkaisevan tärkeää tautiseurannalle. Rabieksen varalta tutkittiin yli 300 kettua ja supikoiraa.

Myöskään myyräekinokokkia ei ole koskaan todettu Suomessa, ja Suomi katsotaan EU:ssa myyräekinokokkivapaaksi maaksi. Vuonna 2023 loisen varalta tutkittiin 547 eläintä, eikä loista löydetty yhdestäkään näyte-eläimestä.

Hirviekinokokkia löydettiin saman verran kuin edellisvuonna. Tämän takia hirvien keuhkoja tai maksaa, joissa voi olla ekinokokin toukkarakkuloita, ei pidä antaa koirille eikä jättää luontoon villien koiraeläinten syötäväksi.

Kapia todettiin villieläimissä yhteensä 30 varmennettua tapausta. Määrä on suurin piirtein sama kuin edellisvuonna. Supikoirissa todettiin 16 tapausta, ketuissa seitsemän tapausta ja ilveksissä kuusi tapausta. Yhdessä sudessakin todettiin kapi.