Poliitikot roimivat EU:n maatalouspolitiikkaa – europarlamentaarikko Katainen kannustaa jäsenmaita kurittomuuteen
EU:n lainsäädäntö ei ota tarpeeksi huomioon eri maiden lähtökohtia ja olosuhteita maatalouspolitiikassa. Tämän vuoksi kotimainen lainsäädäntö jää vaisuksi.TilaajallePori
SuomiAreenassa järjestetyssä paneelissa keskustelijoina olivat vasemmalta maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.), europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.), kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.), Ylen Jouko Jokinen ja maatalousyrittäjä Ellen Rydbeck. Kuva: Juha SinisaloSuomalaisen maatalouden ankea tilanne ja tuottajien asema kirittivät keskustelua Porissa ProAgrian järjestämässä keskustelupaneelissa.
Europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) mielestä EU:n jäsenmaiden tulisi pitää paremmin puoliaan unionin maataloussääntelyn edessä.
”Toivon jäsenmailta kurittomuutta, että uskalletaan oikeasti tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka sopii omaan maahan. Ei mennä aina kirjan mukaan.”
Katainen ottaa esimerkiksi vuonna 2018 tulleen epäreilujen kauppatapojen direktiivin, jonka johdosta Suomeen tuli elintarvikemarkkinavaltuutettu valvomaan ruokaketjun toimintaa.
”Onko viljelijän pussiin tullut markkinoilta yhtään enempää rahaa? Ei ole. Onko kaupan osuus vieläkin ylimitoitettu? Todellakin on. Tehdään paljon hyvää sääntelyä, jolla ei ole käytännön merkitystä”, Katainen kritisoi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) arvosteli myös EU:n politiikkaa maatalouden osalta.
”EU:n sääntelyssä lähdetään siitä, että yksi ratkaisu sopii kaikille. Jos maakohtaiset erot huomioitaisiin paremmin, saataisiin parempaa sääntelyä”, Essayah moittii.
Essayah nosti muiden mukana esille ruokaketjun epätasa-arvoisen vastuun ja tulonjaon sekä ulkomaisen ruuan käytön julkisissa hankinnoissa, kuten kouluruokailussa.
Toisaalta suomalaisen ruuan lisäämiseen julkisissa hankinnoissa ei löydetty ratkaisua myöskään nykyisessä hallitusohjelmassa, jonka laatimisessa Essayah oli mukana.
Ilmastonmuutos, kuivuus ja Ukrainan viljanviennin ongelmat asettavat globaalille ruokahuollolle haasteita. Essayahin mukaan Suomella voi olla vielä kokoansa suurempi merkitys tässä kokonaisuudessa. Tämän vuoksi peltopinta-alan säilyttämisestä tulisi pitää kiinni ja tarvittaessa myös lisätä sitä.
”Nälänhätä tietyissä osissa maailmaa voi olla aika vähästä kiinni. Itselläni on ollut koko ajan sellainen ajatus, että Suomi joutuu ruokkimaan vielä isommankin määrän ihmisiä.”
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Jouko Jokisen mielestä maatalouden edunajaminen on liian negatiivisesti sävyttynyttä.
”Valittakaa vähemmän. Kaikki on kurjaa, ei sada tai sataa liian vähän. EU sitä ja kauppa tuota. Ongelmia maailmassa riittää, mutta voitaisiin ajatella positiivisen kautta. Ruokaa tarvitaan maailmassa.”
Maatalousyrittäjä Ellen Rydbeck komppasi Jokista. Voitaisiin nostaa myös positiivisia asioita esiin maataloudesta, Rydbeck sanoo.
- Osaston luetuimmat
