• Viimeiset eurot jaossa: kosteikko- ja uomahankkeiden tukihakuihin enää kaksi kierrosta

    Tämän vuoden aiemmassa haussa saatiin 32 hakemusta, joista valtaosassa haettiin rahoitusta vesiensuojelua edistävään kosteikkoon.
    Vuonna 2027 järjestetään enää yksi hakukierros vuoden alkupuolella.
    Vuonna 2027 järjestetään enää yksi hakukierros vuoden alkupuolella.  Kuva: Rami Marjamäki
    Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet
    31.8.202611:16
    Piia Lehojärvi

    Kosteikon perustamista tai uoman kunnostusta suunnittelevan kannattaa hakea rahoitusta ajoissa, tiedottaa Ruokavirasto.

    Tällä EU-rahoituskaudella on jäljellä enää kaksi hakukierrosta, joista ensimmäinen on käynnissä ja päättyy 15.12.2026. Tämänhetkisen tiedon mukaan nykyinen EU-rahoituskausi päättyy vuoden 2027 loppuun.

    Kosteikko- ja uomainvestointeihin tarkoitettua ei-tuotannollisten investointien tukea haetaan Hyrrä-asiointipalvelussa. Tukea voivat hakea viljelijät, rekisteröidyt yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt. Hakijalla on oltava Y-tunnus. Tuen hakemisessa neuvovat alueelliset elinvoimakeskukset.

    Tämän vuoden aiemmassa haussa saatiin 32 hakemusta, joista valtaosassa haettiin rahoitusta vesiensuojelua edistävään kosteikkoon. Lisäksi saatiin yksittäisiä hakemuksia monimuotoisuus- ja ilmastokosteikkojen rahoittamisesta. Elinvoimakeskukset päättävät näiden investointien rahoituksesta syksyn aikana.

    Vuonna 2027 järjestetään enää yksi hakukierros vuoden alkupuolella. Ensi vuoden haku alkaa 1.1.2027 ja päättyy tavanomaista aiemmin. Ruokavirasto tiedottaa ensi vuoden haun päättymisajankohdasta syksyn aikana verkkosivuillaan.

    Tukea hakiessa kannattaa huomioida, että tänä ja ensi vuonna rahoitettavat hankkeet voivat saada toteutusaikaa korkeintaan 31.7.2029 saakka.

    Uomainvestointi parantaa luonnontilaa, mutta se helpottaa myös peruskuivatusta peltolohkoilla, joille tulvavesi helposti nousee.

    Ei-tuotannollisten investointien tuen avulla voi perustaa kosteikon, perustaa tulvatasanteen ojan tai virtavesistön reunoille tai muuttaa turvepellon kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi. Kosteikot ovat pysyvästi veden osittain peittämiä alueita, jotka pidättävät ravinteita, toimivat elinympäristöinä eri eläin- ja kasvilajeille ja monipuolistavat maatalousmaisemaa. Turvepeltoja ovat pellot, joiden muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 prosenttia.

    Uomainvestointi parantaa luonnontilaa, mutta se helpottaa myös peruskuivatusta peltolohkoilla, joille tulvavesi helposti nousee. Esimerkiksi kaksitasouomassa tulvavesi jää investoinnin myötä tulvatasanteelle eikä nouse enää pellolle. Ei-tuotannollisten investointien tukea saa kunnostamiseen liittyviin kaivuutöihin, mukaan lukien uoman perkaukseen. Jatkossa investointi voi vähentää uoman ylläpitotarvetta ja pidentää kunnostusväliä.

    Hyvin tehty suunnitelma parantaa mahdollisuuksia saada rahoitusta, ja siksi se kannattaakin teettää alan ammattilaisella.

    Hakemuksen on sisällettävä suunnitelma investoinnin toteuttamisesta. Hyvin tehty suunnitelma parantaa mahdollisuuksia saada rahoitusta, ja siksi se kannattaakin teettää alan ammattilaisella. Suunnitelman voi teettää esimerkiksi Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyllä neuvojalla, joka on erikoistunut kosteikkojen perustamiseen. Tällöin voi hyödyntää EU:n maaseuturahastosta tuettua neuvontaa suunnittelukustannuksiin. Lisätietoa suunnitelmalle asetetuista vaatimuksista saa Ruokaviraston verkkosivuilta.

    Hankesuunnitelmasta tulee käydä ilmi hankkeen päätavoite: vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä. Päätavoite määrittelee valintakriteerit, joiden perusteella elinvoimakeskus pisteyttää hankkeen ja joko hyväksyy tai hylkää rahoituksen.

    Kosteikko- tai uomainvestointia ei saa aloittaa ennen kuin on saanut elinvoimakeskuksesta myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeen valmistuttua kohteen alaa ei enää lueta maatalousmaaksi.

    Ei-tuotannollisten investointien tuki rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.

    Lisää aiheesta
    • Pellon keskellä oleva eddy covariance -jatkuvatoiminen mittauslaitteisto seuraa jatkuvasti tutkimusalueen kasvihuonekaasupäästöjä. Laitteisto mittaa muun muassa hiilidioksidia, tuulen liikkeitä, lämpötilaa ja sääolosuhteita ympärivuorokautisesti.  Mittausten avulla voidaan arvioida, paljonko turvepellolta vapautuu päästöjä esimerkiksi tunnin, vuorokauden tai vuoden aikana.

      Kasvintuotanto | Turvepeltojen päästöihin etsitään ratkaisua kosteikkoviljelystä

      Tilaajalle
    • Hanna ja Ari Ahdesalo ovat tyytyväisiä Mikko Alhaisen (vas.) suunnittelemaan kosteikkoon.

      Luonto | Ahdesalon tila rakennutti oman kosteikon – ”Tämä on meidän tapamme tehdä luonnolle hyvää”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    kosteikko
    uomahanke
    vesiensuojelu
    rahoitus
    Ruokavirasto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle