Hanna ja Ari Ahdesalo ovat tyytyväisiä Mikko Alhaisen (vas.) suunnittelemaan kosteikkoon. Kuva: Rami MarjamäkiTammelaAhdesalon tila rakennutti oman kosteikon – ”Tämä on meidän tapamme tehdä luonnolle hyvää”
Kosteikko on kaunis maisemallinen elementti, mutta sen varsinainen tarkoitus on suodattaa valumavedet 53 hehtaarin alueelta ja houkutella niin vesilintuja kuin hyönteisiäkin.TilaajalleLue artikkelin tiivistelmä- Tammelassa sijaitseva Ahdesalon tila rakensi Lehmihaan kosteikon peltojen väliseen notkelmaan. Kosteikon tehtävä on suodattaa 53 hehtaarin valumavesiä, sitoa ravinteita ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Hanna Ahdesalo sanoo hankkeen olevan tilan tapa tehdä luonnolle hyvää. Alueella on rakennettu kolmessa vuodessa 30 hehtaaria kosteikkoja, joilla käsitellään noin tuhannen hehtaarin valumavedet.
Ari ja Hanna Ahdesalon maatilan pihamaa Tammelassa koki viime keväänä ison mullistuksen. Peltojen välisestä kosteasta notkelmasta kaadettiin pois vanha kuusikko ja tilalle rakennettiin Lehmihaaksi nimetty kosteikko.
Sitä ei rakennettu pelkästään silmäniloksi vaan sen pääasiallisena tehtävänä on toimia vedensuodattimena.
Ojaa pitkin valuvien vesien sisältämä maa-aines ja ravinteet saostuvat suurelta osalta kosteikon pohjalle eivätkä enää jatka matkaansa alapuolisiin vesistöihin.
Tämän lisäksi kosteikko lisää alueen monimuotoisuutta, tarjoaa vesilinnuille elinympäristön ja sitoo hiiltä vanhaa metsää enemmän.
Myös västäräkki viihtyi kosteikolla. Kuva: Rami Marjamäki”Tämä on melko yksinkertainen tapa tehdä luonnolle hyvää. Etenkin naudanlihantuottajia pidetään nykyään suurimpina syyllisinä kaikkeen, joten tämä nyt on meidän tapamme tasoittaa toimintamme ympäristövaikutuksia”, Hanna Ahdesalo perustelee kosteikkohankkeeseen mukaan lähtemistä.
Pariskunta kasvattaa 350-päistä hereford-karjaa, joista osa pääsee jatkossa nauttimaan kosteikosta. Laitumen sisälle jäävästä kosteikosta eläimet pääsevät helposti sammuttamaan janonsa.
Karjan lisäksi perunaa ja mansikkaa kasvattavalle tilalle kosteikko on myös hyvä veden varalähde kuivuuden varalle.
Lehmihaan kosteikko on osa isompaa kokonaisuutta. Kokonjärven Suojeluyhdistys (KSY) teetti Välkkilänojan valuma-alueselvityksen vuosina 2021–2022 ja alue pääsi mukaan Suomen riistakeskuksen Sotka-kosteikot hankkeeseen.
Kolmessa vuodessa alueelle on rakennettu 30 hehtaaria vesilinnuille sopivia kosteikkoja, joiden avulla käsitellään yhteensä noin tuhannen hehtaarin valumavedet.
Aiemmin valumavedet hulahtivat vauhdilla taustalla näkyvään Hirsjärveen. Jatkossa vesi seisahtuu ja puhdistuu kosteikossa. Kuva: Rami Marjamäki”Erikoisosaajien tuki ja kokonaisrahoitus on tässä ollut tärkeää, sillä kaltaisemme pienet vesiensuojeluyhdistykset pystyvät vain pienimuotoiseen toimintaan. Riistakeskus on suunnittelun lisäksi auttanut maanomistajien sitouttamisessa. Täällä luottamuksen synnyttäminen maanomistajien kanssa on ollut erityisen tärkeää”, sanoo Kokonjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Lahti viitaten läheisen Koijärven historiaan.
”Kohde-esitys täytyy tulla aina maanomistajilta tai paikallisilta toimijoilta, sillä kosteikkojen hoito ja seuranta jäävät aina heidän kontolleen”, muistuttaa Suomen riistakeskuksen Mikko Alhainen, joka on ollut suunnitellut myös Lehmihaan kosteikon.
Alhaisen mukaan kosteikot houkuttelevat vesilintuja nopeasti. Tällä kosteikolla on havaittu jo ainakin haapanapari, sinisorsa ja metsäviklo. Kuva: Rami Marjamäki”Tälle alueelle tehdyt kosteikot on toteutettu ei-tuotannollisten investointien tuella, joka edellyttää viisivuotista hoitosopimusta”, Alhainen kertoo katsellessaan kosteikolta lentoon lähtevää haapanaparia.
Hänen mukaansa kosteikot pysyvät yleensä suhteellisen hyvässä kunnossa pienelläkin hoidolla, jos se on vuosittaista.
”Jos päästää kosteikon kasvillisuuden villiintymään, niittoa ja raivausta on aina edessä enemmän.”
Ahdesalon tila on siitä poikkeuksellinen, että kosteikko pystytään hoitamaan tilan omin voimin. Karjasta on tässä hyötyä, sillä eläimet pystyvät pitämään kosteikon kasvillisuuden kurissa.
Tilan isäntä Ari Ahdesalo kertoo, että hänen työkseen jää arviolta viiden vuoden välein tyhjentää kosteikko vedestä ja kaapia pohjaan kertynyt humus pois kaivinkoneella. Työtä helpottaa se, että vedenpinnan tasoa voi säännellä patorakennelmalla.
Vedenpintaa voi säännellä padon avulla. Kuva: Rami MarjamäkiPadon avulla vettä saadaan pidätettyä kosteikoissa kevät- ja syystulvien aikaan, jolloin ravinteiden kulkeutuminen on voimakkainta. Samalla vettä riittää kevätkesällä vesilintujen poikueille.
Oman kosteikon rakentamisesta kiinnostuneille Ari Ahdesalolla on kaksi simppeliä vinkkiä.
”Vaativilla kohteilla kannattaa aina hyödyntää ammattitaitoista kosteikkosuunnittelijaa, jolla on näkemys alueen mahdollisuuksista. Kosteikon rakentajaksikaan ei sovellu kuka tahansa vaan tarvitaan kosteikkorakentamiseen perehtynyt kaivinkonekuljettaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
