Nyt on rahaa tarjolla turvepellon kosteikoksi muuttamiseen ja pelto-ojien kaksitasouomiin

Investointituen haku kosteikkojen perustamiseen ja uomien kunnostamiseen on käynnissä Hyrrä-asiointipalvelussa, kertoo Ruokavirasto.

Tänä vuonna tämän ei-tuotannollisten investointien tuen hakujaksoja on aiemmasta poiketen kaksi. Ensimmäinen hakujakso päättyy 15. toukokuuta.

Toinen hakujakso alkaa ensimmäinen elokuuta ja päättyy 15. joulukuuta. Tuen hakemisessa neuvovat alueelliset elinvoimakeskukset.

Ei-tuotannollisten investointien tuen avulla voi perustaa kosteikon, perustaa tulvatasanteen ojan tai virtavesistön reunoille tai muuttaa turvepellon kosteikoksi tai suon kaltaiseksi alueeksi.

Kosteikot ovat pysyvästi veden osittain peittämiä alueita, jotka pidättävät ravinteita, toimivat elinympäristöinä eri eläin- ja kasvilajeille ja monipuolistavat maatalousmaisemaa.

Turvepeltoja ovat pellot, joiden muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus on vähintään 40 prosenttia, Ruokaviraston tiedotteessa selvennetään.

Uomainvestointi parantaa ensisijaisesti luonnontilaa, mutta se helpottaa myös peruskuivatusta peltolohkoilla, joille tulvavesi helposti nousee.

Esimerkiksi kaksitasouomassa tulvavesi jää investoinnin myötä tulvatasanteelle eikä nouse enää pellolle.

Ei-tuotannollisten investointien tukea saa kunnostamiseen liittyviin kaivuutöihin, mukaan lukien uoman perkaukseen. Jatkossa investointi voi vähentää uoman ylläpitotarvetta ja pidentää kunnostusväliä.

Investointitukea kosteikkojen perustamiseen ja uomien kunnostamiseen voivat saada viljelijät, rekisteröidyt yhdistykset ja vesilain 12 luvussa tarkoitetut vesioikeudelliset yhteisöt. Hakijalla on oltava Y-tunnus.

Jos perustettavan kosteikon pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria, tukea voi saada korkeintaan 12 000 euroa hehtaarilta.

Jos kosteikon pinta-ala on 0,3–0,5 hehtaaria, tukea voi saada korkeintaan 4 100 euroa koko kosteikkoa kohden.

Uoman luonnontilan parantamisesta ja kaksitasouomista maksetaan korkeintaan 21 euroa metriltä.

Hakemuksen on sisällettävä suunnitelma, josta käy ilmi investointihankkeen päätavoite: vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai ilmastonmuutoksen hillintä.

Hyvin tehty suunnitelma edesauttaa hankkeen toteutumista ja hyväksymistä, ja siksi se kannattaakin teettää alan ammattilaisella, Ruokavirasto suosittelee.

Suunnitelman voi teettää esimerkiksi Ruokaviraston neuvojarekisteriin hyväksytyllä neuvojalla, joka on erikoistunut kosteikkojen perustamiseen.

Tällöin voi hyödyntää EU:n maaseuturahastosta tuettua neuvontaa suunnittelukustannuksiin.

Hankkeen päätavoitteen valinta kannattaa tehdä huolellisesti, sillä elinvoimakeskus valitsee päätavoitteen perusteella hankkeeseen sovellettavat kelpoisuus- ja valintakriteerit.

Elinvoimakeskus pisteyttää hankkeen valintakriteereiden perusteella ja joko hyväksyy tai hylkää hankkeen rahoituksen.

Kosteikko- tai uomainvestointia ei saa aloittaa ennen kuin on saanut elinvoimakeskuksesta myönteisen rahoituspäätöksen. Investointi pitää toteuttaa kahden vuoden kuluessa päätöksen saamisesta.

Elinvoimakeskus voi harkintansa mukaan antaa toteutukselle lisäaikaa korkeintaan kaksi vuotta. Hankkeen valmistuttua kohteen alaa ei enää lueta maatalousmaaksi, tiedotteessa muistutetaan.

Ei-tuotannollisten investointien tuki rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.