”Muutaman sadan kilometrin päässä on raja, jonka takana käydään sotaa” – maailmantilanne ja talousongelmat kurittavat romanialaisia tiloja

Transilvanian ylängöillä kevät voi olla oikullinen. Vaikka ollaan Mustanmeren leveysasteilla, yöpakkaset eivät ole toukokuun puolivälissäkään tavattomia. Kansanperinteessä ne yhdistetään tiettyjen pyhimysten päiviin, joiden jälkeen ottaa vastaan kesä – sekin tosin entistä ailahtelevampi.

"Viime vuosien aikana alkukesä on ollut hyvin sateinen, mutta loppukesä kuivaa kuin Saharassa. Useina vuosina myös syksy on ollut hyvin kuiva”, toteaa eläintilaa ja matkailuyritystä Madarasin kylässä pitävä Levente Gáll.

Kylä sijaitsee Romanian Harghitan piirikunnassa, Karpaattien kupeessa. Laakson pellot rajautuvat ylempänä niittyihin ja laidunmaihin, ja lopulta metsäiseen vuoristoon. Alueen maantiede ja luonnonolot suosivat parhaiten eläintenpitoa.

Tilan eläimet laiduntavat vuorilla keväästä syksyyn. Lokakuussa ne tuodaan lähemmäs ja pidetään ulkona marras-joulukuun vaihteeseen. Sen jälkeen alkaa 3–5 kuukautta kestävä sisäruokintakausi. Talvella lämpötila voi laskea 20 pakkasasteeseen, ja luntakin voi tulla. Alueella suositaankin rotuja, jotka sopeutuvat vaativiin olosuhteisiin.

Levente Gáll työskenteli aiemmin yliopistossa ja opetti tulevia liikunnanopettajia. Reilut 15 vuotta sitten hän ryhtyi puolisonsa kanssa kunnostamaan tämän isovanhempien tilaa, joka oli ollut vuosia tyhjillään. Tilaan kuuluu myös joenvarren vanha mylly.

Nykyään tilan päätoimeentulo on agroturismissa. Pihapiiriin on rakennettu perinteisen mallin mukaisia taloja, joihin turistit majoittuvat. Vieraat saavat tutustua alueen perinteiseen ympäristöön ja ruokakulttuuriin ja halutessaan myös osallistua tilan töihin.

Tilan eläimiin kuuluu satakunta lammasta, kymmenen vuohta, neljä hevosta, ja lisäksi lehmiä, sikoja ja kanoja. Laidunmaita on käytössä 35 hehtaarin verran. Kooltaan se on kaikkiaan suurempi kuin alueen perhetilat keskimäärin, mutta silti päätoimisia maatiloja pienempi.

Romania on yksi EU:n alueen merkittävimmistä tuottajamaista. Maan väestöstä yli puolet asuu maaseudulla, ja viidesosa ihmisistä saa toimeentulonsa maataloudesta. Tilojen keskikoko on kuitenkin unionin pienimpiä. Maatalouden rakenteita ovat viime vuosikymmeninä keikuttaneet kommunismin kaatuminen ja vuodesta 2007 EU-jäsenyys.

Transilvanian ylängöt ovat hyvin omaleimainen osa Romaniaa. Perinteinen laidunnus auttaa pitämään yllä alueen rikasta biodiversiteettiä. Pelloilla kasvaa perunaa, vihanneksia, viljaa ja rehumaissia, ja paikallisiin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi hunaja, juustot, jogurtti, hillot, mehut ja lihatuotteet.

"Tällä alueella olosuhteet ovat perinteisesti sopineet pienille tiloille, jotka elättävät yhden perheen. Nykyään perhetilojen määrä on kuitenkin vähenemässä, ja tuotanto keskittyy yhä enemmän isompiin yksiköihin”, Levente Gáll kertoo.

Harghitan piirikunnan asukkaista valtaosa on unkarinkielisiä, ja alueella vaalitaan omaleimaista kulttuuriperintöä.  Kuva: Hanna Perkkiö

Pienet tilat kohtaavat tänä päivänä monia vaikeuksia. Satomäärät ovat pieniä, ja olosuhteet haastavat. Isoin ongelma paikallisille perhetiloille on tuotteista saatava hinta. Tulot eivät riitä siihen, että investoinnit olisivat kannattavia. Lisäksi tuotantopanosten hinnat ovat jopa tuplaantuneet.

Alueen tuotteita myydään usein suoraan tiloilta ja valmistajilta. Niitä on saatavilla myös pienemmissä marketeissa ja kuukausittain pidettävillä lähituotteiden markkinoilla. Turismi on osaltaan lisännyt kysyntää.

"Nuoret sukupolvet alkavat ymmärtää, että on tärkeää tukea paikallista tuotantoa ostamalla täkäläisiä tuotteita. Niistä on tullut viime vuosien aikana jopa trendi nuorten keskuudessa”, Gáll toteaa.

Juuri nyt maailmantilanne ja talouden ongelmat tuntuvat täälläkin.

Muutaman sadan kilometrin päässä on raja, jonka takana käydään sotaa. Sen vuoksi myös monet turistit ovat peruneet tulonsa. Gáll toteaakin, että tulevaisuutta on tällä hetkellä vaikeaa suunnitella pitkälle eteenpäin.

"Yksi iso tavoitteeni on suojella mylly ja saada se toimimaan, mutta se vie varmasti pitkän ajan. Juuri nyt pitää vain koettaa selviytyä ja jatkaa eteenpäin.”

Lue lisää:

Kauhavalaisella Aspilan tilalla säästetään tekemällä kirjanpito sekä ruokinta- ja viljelysuunnitelmat itse

Pienellä tilalla pienemmät huolet ‒ ”Kun karja on terve ja pellot tuottavassa kunnossa, parsinavetassakin on pärjäämisen mahdollisuudet”