• Miten maatilojen biokaasulaitosten huolto toimii ja mitä se maksaa?

    Biokaasulaitosten rakentamisen lisääntyessä katse kääntyy myös niiden huollettavuuteen. Laitoksen huoltotarve ja -toimenpiteet vaihtelevat pitkälle laitostoimittajan mukaan, mutta ne eivät ole sellaista rakettitiedettä, etteivätkö käyttäjät niiden kanssa pärjäisi.
    Tilaajalle
    Demecan biokaasulaitoksessa kuivasyötteiden käyttö lietteen rinnalla lisää huoltotarvetta ja -kustannuksia, koska huollettavana ovat myös syöttö-, murskaus- ja homogenisointilaitteet. Jos käytetään pelkkää lietettä, silloin syöttölaitteena huollettavana on vain muutama lietepumppu.
    Demecan biokaasulaitoksessa kuivasyötteiden käyttö lietteen rinnalla lisää huoltotarvetta ja -kustannuksia, koska huollettavana ovat myös syöttö-, murskaus- ja homogenisointilaitteet. Jos käytetään pelkkää lietettä, silloin syöttölaitteena huollettavana on vain muutama lietepumppu. Kuva: Arto Takalampi
    Maatalous|Energia
    28.2.202304:00
    Arto Takalampi

    Maatilamittakaavan biokaasulaitosten markkinajohtajan Demecan toimitusjohtaja Pekka Vinkki tiivistää, että heillä biokaasulaitoksen huolto hoidetaan sovitun sapluunan mukaan yhdessä laitoksen toimittajan ja käyttäjän kesken.

    ”Huoltotöiden määrään vaikuttaa, minkälainen laitos ja sen sisältämä laitteistot ovat ja mitä asiakas haluaa ja pystyy tekemään itse. Näistä lähtökohdista pyritään ja suositellaankin tekemään meidän kanssamme tietynasteinen huoltosopimus.”

    ”Se tehdään aina tapauskohtaisesti asiakasta hyödyttävällä tavalla”, hän korostaa.

    ”Kun asiakas on itse paikan päällä ja nämä lyhyen välin huollot ovat maatiloille yksinkertaisia ja tuttuja, ei meidän ole järkeä lähteä viikoittain tai kuukausittain niitä tekemään.” Pekka Vinkki

    Tyypillisessä huoltosopimuksessa Demeca tekee neljä kertaa vuodessa isomman huoltotarkastuksen. Niiden välissä käyttäjä vastaa viikoittaisista tarkastuksista ja kuukausittain tehtävistä huoltotöistä kuten moottoriöljyjen ja suodattamien vaihdoista.

    ”Kun asiakas on itse paikan päällä ja nämä lyhyen välin huollot ovat maatiloille yksinkertaisia ja tuttuja, ei meidän ole järkeä lähteä viikoittain tai kuukausittain niitä tekemään.”

    Kuivasyötteiden kuten nurmirehun käyttö lietteen rinnalla lisää huoltotarvetta ja -kustannuksia, koska huollettavana ovat myös syöttö-, murskaus- ja homogenisointilaitteet.

    ”Jos käytetään pelkkää lietettä, silloin syöttölaitteena huollettavana on vain muutama lietepumppu. Pumppujen määrään vaikuttaa tietenkin, kuinka monesta suunnasta lietettä tulee”, Vinkki huomauttaa.

    ”Jos käytetään pelkkää lietettä, silloin syöttölaitteena huollettavana on vain muutama lietepumppu.” Pekka Vinkki

    Minimissään laitoksen käyttäjältä edellytetään ylläpitosopimusta ja etähallintaa, jossa valmistaja etävalvoo laitosta, sen toimintaa ja tuotantoa sekä muuttaa tarvittaessa asetuksia. Lisäksi sopimukseen kuuluu asiantuntijatuki, ja näistä asiakas maksaa tietyn ylläpitomaksun.

    ”Tällä vähimmäisvaatimuksella varmistetaan riittävä asiantuntemus ja ammattiapu laitoksen käytössä ja huollossa ”, Vinkki sanoo.

    Sauterin biokaasulaitoksessa ei ole mitään tekniikkaa tai kohdetta, joka pitäisi käydä huoltamassa muutaman kuukauden välein, siksi huoltosopimuksiakaan ei tehdä. Koska reaktoria ei sekoiteta, kaikki tekniikka on teknisessä tilassa.
    Sauterin biokaasulaitoksessa ei ole mitään tekniikkaa tai kohdetta, joka pitäisi käydä huoltamassa muutaman kuukauden välein, siksi huoltosopimuksiakaan ei tehdä. Koska reaktoria ei sekoiteta, kaikki tekniikka on teknisessä tilassa. Kuva: Arto Takalampi

    Sauter Biogas biokaasulaitosten komponenttivalinnoilla laitokset on haluttu tehdä mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi, jolloin niiden huoltotarve olisi vähäinen ja huoltoväli pitkä, tiivistää myyntijohtaja Jukka Jokelainen Sauter Biokaasu Finland Ky:stä.

    ”Laitoksessa ei ole mitään tekniikkaa tai kohdetta, joka pitäisi käydä huoltamassa muutaman kuukauden välein vaan me puhumme kaikissa komponenteissa vuosien huoltovälistä. Ensimmäisenä huollettavaksi tulee pääpumppu 8 000 käyttötunnin jälkeen.”

    ”Sen vuoksi meillä ei ole ollenkaan lyhyeen ajanjaksoon sidottua huoltosopimusta”, hän sanoo.

    Jokelainen huomauttaa, että mitä vähemmän laitoksessa on liikkuvia osia, sitä vähemmän on ongelmia ja huoltotarvetta. Koska reaktoria ei sekoiteta, kaikki mikä voi mennä epäkuntoon, on teknisessä tilassa.

    ”Ensimmäisenä huollettavaksi tulee pääpumppu 8 000 käyttötunnin jälkeen.” Jukka Jokelainen

    Kun laitos otetaan käyttöön, toimitukseen sisältyy vuoden mittainen valmistajan etäseuranta. Tämä palvelu on mahdollista ostaa siitä eteenpäin, mitä valmistaja myös suosittelee.

    ”Käyttäjä pystyy myös itse seuraamaan ohjausjärjestelmästä eri parametrejä ja saamaan niistä tiedot kännykkään. Järjestelmästä selviää huoltotarve”, Jokelainen sanoo.

    Useimmat järjestelmän ilmoittamista satunnaisista vikahäiriöistä ovat hänen mukaansa sellaisia, jotka käyttäjä voi itse hoitaa eikä sitä varten tarvita paikalle huoltomiestä. Tähän tarvittavia osiakin on käyttäjillä saatavilla hyllyssä.

    ”Käyttäjä pystyy myös itse seuraamaan ohjausjärjestelmästä eri parametrejä ja saamaan niistä tiedot kännykkään.” Jukka Jokelainen

    Sauterin biokaasulaitoksen vuotuisiksi huolto-, ylläpito- ja uusinvestointikuluiksi on arvioitu 1,5–2 prosenttia hankintahinnasta 15–20 vuoden jaksolla ja siihen kuuluvat pääpumpun ja kuvun päivitys. Näin laitos on jakson jälkeen edelleen täydessä käyttökunnossa.

    Kun raakakaasua lähdetään jalostamaan metaaniksi, paineistamaan ja nesteyttämään, laitteistot ovat erittäin teknisiä ja niiden huoltotarpeet vaativat 24/7-etävalvontaa.

    Lisää aiheesta
    • Kaasutankkauspisteitä tulee Suomeen koko ajan lisää. Tampereella suunnitellaan vetylaitosta, jossa vetyyn yhdistetään hiilidioksidia ja tuotetaan metaania raskaalle liikenteelle.

      Energia | Historian suurin energiatuki vetylaitokselle Tampereelle – 165 miljoonan euron energiatuet kaasulle, vedylle, auringolle ja lämpöpumpuille

      Tilaajalle
    • Oma biokaasuvoimala otettiin käyttöön vuosi sitten. Pressun alla muhii lantaa, olkea ja kuivaheinää, Mari ja Sami Alanko kertovat.

      Energia | Katso video: Oma biokaasulaitos lämmittää kalkkunahallit ja asuinrakennuksen – koneyhteistyö tuo vielä lisää säästöjä

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi