Rapsista yritettiin tehdä kirppoja tuhoava kasvi istuttamalla sieni rapsin siemeneen, miten kävi?
Maaperästä löytyy sieniä, jotka aiheuttavat erilaisia tauteja hyönteisille. Voisiko tällaisen sienen istuttaa satokasviin ja torjua siten tuhohyönteisiä?Tilaajalle
Kirpat syövät öljykasvien lehtiä. Kuva: Kimmo HaimiBiologisista ja luonnosta löytyvistä keinoista haetaan uusia vaihtoehtoja kasvinsuojeluun.
Tutkija Benjamin Fuchs Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä puhui Rypsi-rapsi-foorumin järjestämässä Öljykasviseminaarissa maaliskuussa biologisten torjunta-aineiden mahdollisuuksista öljykasvien kasvinsuojelussa.
Hän on tutkinut endofyytti-mikrobien hyödyntämistä kasvinsuojelussa. Tutkimuksessa kohteena on ollut entomopatogeeninen Beauveria bassiana -sieni.
Tällaisia sieniä löytyy luonnostaan maaperästä ja ne aiheuttavat erilaisia tauteja hyönteisille. Sienet voivat myös kasvaa kasvien sisällä.
Endofyytit ovat kasvien sisällä eläviä mikrobeja, sieniä ja bakteereita, jotka eivät aiheuta isäntäkasville oireita, vaan voivat hyödyttää sitä.
Tutkimuksessa selvitettiin voisiko tällainen sieni kasvaa rapsin sisällä ja olisiko sillä vaikutusta kirppoja vastaan.
”On tunnistettu, että ainakin 16 tautia ja 37 hyönteislajia vaikuttavat öljykasvien tuotantoon. Vaihtoehtoja kasvinsuojeluun tarvitaan, koska kasvinsuojeluaineita koskeva lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti”, Fuchs sanoo Rypsi-rapsi-foorumin tiedotteessa.
Hän näkee, että toimiva kasvinsuojelu on usean tekijän summa. Monipuolinen viljelykierto, maaperän terveys, kasvinjalostus, biodiversiteetin lisääminen ja biologiset torjuntakeinot ovat tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat kasvien terveyteen.
Ajatuksena oli, että B. bassiana eläisi endofyyttinä kasvin solujen välissä.
Beauveria bassianasta on jo olemassa ruiskutettava versio, mutta sen ongelmaksi on osoittautunut vaikutusaika.
Ruiskutettava tuote kestää huonosti uv-säteilyä ja sadetta. Ongelmana on myös, että sieni ei ole valikoiva, vaan myös hyötyhyönteiset voivat altistua sienen aiheuttamalle taudille.
Ruiskutettava valmiste ei ole hyväksytty Suomessa.
Fuchsin ja hänen tutkimusryhmänsä lähestymistapa oli ruiskutettavaan valmisteeseen verrattuna toisenlainen, tiedotteessa kerrotaan.
Istuttamalla sieni jo siemeneen vältyttäisiin uv-säteilyn ja sateen aiheuttamilta ongelmilta, sekä ruiskutuksesta syntyviltä kustannuksilta.
Ajatuksena oli, että B. bassiana eläisi endofyyttinä kasvin solujen välissä.
”Endofyyttinä biologinen torjunta olisi jatkuvasti aktiivista ja syödessään kasvia hyönteiset saisivat tartunnan”, Fuchs visioi.
”Vaikka tutkimus ei tarjonnut suoraa ratkaisua öljykasvien kirppaongelmiin, niin lupaavia tuloksia saatiin silti.”
Tähän mennessä tehdyissä kokeissa ei menetelmällä ole onnistuttu saamaan vaikutusta kirppoihin.
Sieni on ollut vaikea istuttaa rapsin siemeneen, mutta jossain määrin se kyllä onnistuu.
Ruutumittakaavan peltokokeessa ei havaittu negatiivista, eikä positiivista vaikutusta taimettumiseen tai rapsin kasvuun.
Ei myöskään havaittu, että sientä sisältävillä kasveilla olisi ollut vaikutusta kirppojen vioituksiin.
”Vaikka tutkimus ei tarjonnut suoraa ratkaisua öljykasvien kirppaongelmiin, niin lupaavia tuloksia saatiin silti”, Fuchs huomautti.
Tutkimuksessa havaittiin, että endofyyttinä B. bassiana lisäsi sellaisten yhdisteiden tuotantoa rapsissa, joita se hyödyntää puolustautuessaan kasvintuhoojia vastaan.
Sienellä voikin sitä kautta olla myönteinen vaikutus myös kasvitautien torjunnassa.
Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää. Todennäköisesti vie useita vuosia ennen kuin tutkimuksessa esiteltyjä metodeja tullaan näkemään viljelijöiden käytössä, tiedotteessa sanotaan.
Fuchs korosti, että biologiset torjuntamenetelmät, kuten entomopatogeeniset sienet ovat vain osa tulevaisuuden kasvinsuojelua.
Perusasiat, kuten maan kasvukunnosta huolehtiminen ja monipuolinen viljelykierto parantavat kasvien terveyttä ja lisäävät maan mikrobitoimintaa.
- Osaston luetuimmat
