Kuivan alkukesän ja sateisen heinäkuun seuraus: kirpat villiintyivät ja saunakukka rehotti

Tuholaisrintamalla tämän kesän silmiinpistävin ilmiö oli ohra- ja aaltojuovakirpan runsaus Etelä-Suomen viljakasvustoissa, erikoistutkija Erja Huusela Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Yleensä kirppoja on totuttu näkemään kevätöljykasveilla, mutta nyt niitä oli paljon erityisesti kevätvehnän ja ohran orailla.

”Oraat näyttivät pintaan tullessaan aika pahalta, kun kärjet oli syöty valkoiseksi. Kirppatuhojen vaikutus oli kuitenkin vähäinen, kasvu vain hidastui hiukan.”

Jonkin verran kirppoja kevätviljoilta torjuttiin, koska vioitus oli niin silmiinpistävä.

Tuomikirvan vioitukset viljoilla jäivät paikallisiksi.

Tähkäsääski vaatii kosteaa maata, jotta aikuisia pääsee kuoriutumaan kotelokopistaan maasta. Kuivan kevään takia sääskimäärät jäivät vähäisiksi.

Öljykasveilla viime vuosi oli poikkeuksellinen, sillä tuholaisia oli vähän, Huusela toteaa. Nyt palattiin normaaliin.

Erityisesti kirppoja oli paikoin öljykasvien taimivaiheessa todella paljon, hän luonnehtii. ”Osasyy vioituksiin oli se, että kasvustot lähtivät hitaasti kasvuun.”

Myös rapsikuoriaista havaittiin pitkään ja paikoin runsaasti.

Herneellä ja härkäpavulla esiintyi kesän alussa kuivassa ja lämpimässä viihtyvää juovahernekärsäkästä, Huusela kertoo.

Hernekääriäisen esiintyminen vaihteli alueittain.

”Herne pärjäsi eteläisen Suomen kummallisessa kasvukaudessa ja kehittyi nopeasti. Voi olla, että se siksi pääsi karkuun tuholaisia”, Huusela arvioi.

Tämä kesä antoi jo osviittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kevään ja alkukesän kuivuusjaksot ovat ongelmallisia erityisesti kirppojen suhteen ja loppukasvukauden rankat sateet ja kosteus tuovat omat harminsa, Huusela toteaa. Etenkin etanoiden elinolot kohenevat kosteassa.

Lisähaastetta saattaa aiheuttaa suppea torjunta-ainevalikoima ja kiristyvät rajoitukset. "Monilla peltokasveilla käytetään samoja aineita, jolloin insektisidiresistenssiriski kasvaa ja voi tulla teho-ongelmia.”

Pantteri- ja verkkolaikkua ohralla. Arkistokuva. Kuva: Markku Vuorikari

Alkukesä oli kuivuuden takia kasvitautirintamalla rauhallinen, Luken erikoistutkija Marja Jalli kertoo. Esimerkiksi lehtilaikkutauteja ei juurikaan näkynyt.

Siemenlevintäisille taudeille kuivuus oli kuitenkin mieleen. Kauran avonokea ja ohran lentonokea on ollut tavallista enemmän. Nokitaudit hyötyvät kuivuuden lisäksi viljan hitaasta kasvurytmistä.

Myös Fusarium-sienten aiheuttamat tyvitaudit hyötyivät. Ne pärjäävät kuivassa ja saivat tilaa, kun maan muu mikrobitoiminta oli vähäistä.

Kun sateet heinäkuussa alkoivat, muun muassa lehtilaikkutaudit aktivoituivat. Viljelijän kannalta hankalaa oli se, että kun torjuntapäätöksiä piti tehdä, oli vielä lämmintä ja kuivaa ja kasvustot terveitä, Jalli toteaa. Tulevaa tautipainetta ei voinut ennakoida.

Ruosteita, kuten kauran rengasruostetta ja vehnän keltaruostetta, näkyy nyt kasvustoissa jonkin verran, Jalli kertoo.

Torajyvästä hänen korviinsa ei ole tullut havaintoja. Alkukesän lämmössä ruis kukki vauhdikkaasti, mikä vähensi riskiä. Lisäksi maan kuivuus heikensi torajyvän rihmastopahkojen kehitystä maassa.

Punahomeoireita alkaa jo näkyä varsinkin monitahoisissa ohrissa eri puolilla Suomea. Sade suosii Fusarium-sieniä, Jalli toteaa.

”Punahomeen esiintyminen ei välttämättä johda toksiinien muodostumiseen. Toivotaan, että siltä vältytään”, Jalli sanoo.

Hän korostaa viljelykierron ja kylvösiemenen laadun merkitystä kasvitautien hallinnassa.

Saunakukka kuuluu hankalan kasvukauden voittajiin. Kuva: Anniina Liimatainen

Alkukesän kuivuus vaikutti peltojen rikkakasveihin varsinkin Lounais-Suomessa ja Hämeessä, tutkija Heikki Jalli Lukesta kertoo.

Yksi kesän leimallinen piirre on, että kevytmuokatuilla pelloilla näkyy poikkeuksellisen paljon saunakukkaa, hän toteaa.

Rikkakasviruiskutusten ajoittaminen oli tänä vuonna vaikeaa, Jalli toteaa.

Alkukesän kuivuus ja kuumuus hidasti rikkakasvien taimettumista, mutta vilja kuitenkin kasvoi.

”Jos ruiskutus tehtiin normaaliaikaan juhannuksen jälkeen, rikkakasvit eivät olleet itäneet, ja käsittely meni hukkaan.”

Etelässä sateet alkoivat heinäkuussa. Kun rikkakasvit kosteuden myötä alkoivat taimettua, vilja oli jo niin pitkälle kehittynyttä, ettei ruiskutusta voitu tehdä.

”Minäkin varasin aineet härkäpavun rikkakasvien torjuntaan”, Jalli kertoo. ”Mutta se alkoi kukkia niin pienenä, etten ehtinyt mukaan. Nyt kasvustossa on paljon rikkakasveja.”

Vastaavia myöhästymisiä tapahtui monelle, Jalli toteaa.