SauliNiinistö ei kavahda rottiakaan: "Se vaatii hyvää itsetuntoa, ja sitä Saulilla on"

Ulkona paukkuu yli 20 asteen pakkanen. Siinä selitys sille, miksi ahkera jyrsijöiden kauhu SauliNiinistö ei ole töissä, kuten tavallisesti. Navetassa on huomattavasti viileämpää kuin sisällä lattialämmityksen päällä.

"Pakkanen laskee kyllä kissojen työtehoa", myöntää Saulin pomo Anu Hämäläinen.

Aivan ilman vahtia tilan lypsykarjapihatto ei kuitenkaan ole. Seitsemästä kissasta toiseksi vanhin, Pulla, on parhaillaan työmaalla.

"Navettakissat ovat tärkeitä työkavereita. Jyrsijöitä olisi varmasti enemmän ilman niitä", Hämäläinen kehuu.

Metsämäen tilalla on aina ollut kissoja, joten kissattomaan aikaan hiiritilannetta ei pysty vertaamaan. Edellisen tehokaksikon Jonnan ja Erinin vanhetessa kuitenkin oli nähtävissä, että joukko tarvitsee ajoittain vahvistusta.

"25 vuoden kokemuksella olen tullut siihen tulokseen, että noin 16-vuotiaana kissa alkaa vähitellen siirtyä eläkkeelle", Hämäläinen kertoo. Pulla on nyt siirtymävaiheessa, eräänä päivänä se jo antoi rotan vilistää käytävällä reagoimatta lainkaan.

Onneksi päävastuu on jo siirtynyt nuoremmille. 3-vuotias talon oma kasvatti SauliNiinistö on tällä hetkellä joukon kovin. Se ei jätä rottia rauhaan. Vahvan luonteen näki Saulista jo pentuna, kun emo kuljetti pennuille elävän hiiren tupaan opetustarkoituksessa.

"Sauli vahti heti hiirtä, ja komensi muita. Se näytti jo silloin kyntensä."

Varsinainen työura alkoi noin yksivuotiaana, kun rohkeus alkoi riittää itsenäisesti navetassa liikkumiseen.

Kollegat Napoleon, Peto, Piru ja Benkku sekä Saulin emo Viivi osallistuvat töihin myös.

Tilan kissat ovat kaikki leikattuja, mutta Saulin emo sai yhdet pennut ennen sterilointia. Isäksi sattui tilalle ilmestynyt kulkurikolli, joka jäi taloksi. Sekin leikattiin, kun se kesyyntyi tarpeeksi ja saatiin kiinni.

Isäkissa ehti kuitenkin siirtää vahvat metsästysgeenit jälkeläisilleen. "Se oli kova saalistaja, eihän villinä muuten pärjää", Hämäläinen miettii.

Isänsä näköinen pentu SauliNiinistö jäi tilalle Mikko-pojan toiveesta. Hän antoi myös nimen kissalle, jossa oli jo pentuna havaittavissa johtajaluonnetta. Se näkyy esimerkiksi emännän komentamisena.

"Sauli kulkee ulos ja sisään makuuhuoneen ikkunasta, pakkasellakin. Monesti herään yöllä äänekkääseen komentoon, jos ikkuna ei ole auki. Saattaa tulla myös tassusta naamaan", Hämäläinen kertoo.

Rohkea luonne on eduksi navettakissan työssä, jossa on tärkeää uskaltaa uhmata myös kookkaita rottia. "Se vaatii hyvää itsetuntoa, ja sitä Saulilla on." Myös arviointikyky on kunnossa, sillä Sauli käy kanalassakin hiirijahdissa, mutta jättää kanat tipuineen rauhaan.

Navettakissan työsuhde-etuihin kuuluu Metsämäen tilalla asunnon lisäksi kuivamuona, vesi ja tuore maito.

"Maidosta ne kaikki tykkäävät, ja ovat silti tervettä ja pitkäikäistä porukkaa, vaikka sanotaan ettei kissan pitäisi juoda maitoa", Hämäläinen kertoo.

Myös työterveyshuolto on kunnossa. Eläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti, ja hoitaa tarvittaessa myös kissoja.

Tilan kissat rokotetaan, madotetaan ja leikkautetaan. Seuraavalla kerralla edessä on surua, sillä eläinlääkärin on tarkoitus lopettaa 19-vuotias Erin, jonka voimat ovat jo ehtyneet. "Minusta se on armollisempaa, kuin että se hiipuisi pois tai pahimmillaan katoaisi", Hämäläinen sanoo.

Leikkaaminen ei vaikuta hiirestysintoon emännän mielestä mitenkään. "Meillä ainakin leikatut kollit ovat kovimpia saalistajia."

Kun edut ovat kunnossa, kissat sitoutuvat työhönsä, eivätkä etsi onnea muualta. "Minulle on tärkeää, että omat kissat pysyvät kotona."

Se, että kissat lisääntyisivät maalla hallitsemattomasti, ei pidä ainakaan Mikkelin Otavassa paikkaansa. "Kaikki tietämäni navettakissat ovat leikattuja. Pentuja syntyy vähän nykyään. Jos jollakin pentuja on, ne varataan uusiin koteihin nopeasti."