Alkuvuonna on ensirekisteröity ennätyksellisen vähän traktoreita – myyntitilaston kakkossijan valtias on vaihtunut

Maatalouden näkymät ovat vaisuja Suomessa ja Ruotsissa - oikeastaan koko Euroopassa. Tämä näkyy kummankin maan traktorirekisteröinneissä. Suomessa menekki on pudonnut 7,2 prosenttia tammi-toukokuussa ja länsinaapurissa lähes tuplasti enemmän, yli 12 prosenttia.

Traktoreiden myyntiä on pidetty tai pidettiin ainakin aiemmin luotettavana mittarina maatilojen taloudellisesta tilanteesta. Noin puolet tilojen koneinvestointeihin käytetyistä euroista kuluu traktoreihin. Kovin tarkkoja tietoja ei ole saatavilla muun kaluston kaupasta, mutta perusoppi lienee edelleen suuntaa antava.

Tammi-toukokuussa ensirekisteröitiin Suomessa 666 maataloustraktoria, mikä on 52 traktoria vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Ruotsissa menekki putosi samaan aikaan viime vuoden 940 uudesta traktorista 825 rekisteröintiin.

Tilastoinnissa on pieniä eroja ja Ruotsissa mukana ovat myös käytettynä tuodut alle nelivuotiaat traktorit.

Toukokuu ei muuttanut markkinan suuntaa. Suomessa ensirekisteröitiin 130 maataloustraktoria kuukauden aikana, mikä on 9 kappaletta ja 6,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Ruotsissa pudotusta oli 10 traktoria, hieman vajaa 5 prosenttia.

Traktorien koon kasvu kompensoi osittain kappalemyynnin laskua. Vuosi sitten meillä myytiin keskimäärin 192 hevosvoiman traktoreita, nyt 202-hevosvoimaisia. Ruotsista ei saatu tällä kertaa yhtä tarkkoja lukuja.

Valtra hallitsee Suomen markkinaa liki 50 prosentin markkinaosuudella ja myös suosituimpien mallien lista on Valtra-vetoinen. Alkuvuoden ykkönen on Valtran suurin N-sarjalainen, N175. Konetta voi pitää nykyhetken perustraktorina, sillä moottorin teho on 201 hevosvoimaa, hevosvoiman verran vähemmän kuin markkinoilla keskimäärin.

Toiseksi suosituin on suosikin rinnakkaismalli, Valtra T175. N-sarjalaista meni rekisteriin 56 ja kuutosella varustettua rinnakkaismallia 51 kappaletta.

Traktoritilaston keskikasti Valtran jälkeen on entistä tasaisempi. Viime vuonna kakkosena ollut New Holland on pudonnut listalla viidenneksi ja kakkosena on John Deere ennen Claasia ja Fendtiä. Deereä on rekisteröity alkuvuonna 67 ja New Hollandia 52 kappaletta. Markkinaosuudessa on eroa runsaat kaksi prosenttiyksikköä, Deere yltää täpärästi yli 10 prosenttiin.

Toukokuussa John Deere ja Fendt saivat kokoon 13 traktorikauppaa, New Holland 11 ja Claas 10.

Alkuvuosi antaa osviittaa koko vuoden menekistä. Viime vuonna ensirekisteröitiin 1318 maataloustraktoria. Nyt toukokuun lopussa oltiin 52 traktoria jäljessä viime vuodesta. Ellei loppuvuosi ole tavallista vilkkaampi, tämän vuoden menekki on jäämässä selvästi alle 1300 traktorin.

Entä sitten tilanne Itämeren etelälaidalla. Puolassa traktoreiden myynti on notkahtanut tammi-huhtikuussa peräti 18 prosenttia.

Saksassa tiedot saadaan viiveellä, mutta esimerkiksi Sveitsissä ensimmäinen vuosineljännes oli historiallisen hiljainen. Huhtikuussa myynti elpyi niin, että neljän ensimmäisen kuukauden menekki oli enää 5 prosenttia edellisvuotta alempi.

Tanska poikkeaa linjasta. Neljän ensimmäisen kuukauden myynti kasvoi viidenneksen 524 ensirekisteröintiin. Tanskassa ostettiin traktoreita lähes saman verran kuin Suomessa.

Yhteistä on, että John Deere näyttää menettäneen asemiaan ja vastaavasti Claas ja Fendt ovat edenneet.

EU:n suurin maatalousmaa Ranska on ottanut myös takapakkia. Tammi-huhtikuussa ensirekisteröitiin 5974 traktoria, mikä on kolme prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Pientä elpymistä on, sillä maaliskuussa myynti oli 5 prosenttia miinuksella.

Lähteet: Dun&Bradstreet (Suomi), Lantbruksnytt (Ruotsi ja Tanska), PFR Group (Puola), Materiel Agrocole (Ranska), Agrarteknik (Sveitsi).