THL: Lintuinfluenssaa liikkeellä viime vuotta enemmän – näin huomioit tautiriskin

H5N1-lintuinfluenssavirusta kiertää tällä hetkellä luonnonvaraisissa linnuissa myös Suomessa. Tartuntoja on havaittu satunnaisesti myös nisäkkäissä, kuten saukoissa ja ketuissa.

Sama virus on aiheuttanut taudinpurkauksia turkistarhoilla muun muassa Suomessa vuonna 2023 ja siipikarjatiloilla Euroopassa.

Lintuinfluenssavirusten kyky tarttua ihmiseen on heikko. THL muistuttaa tiedotteessaan, että tartunta voi kuitenkin johtaa hyvin vakavaan tautiin. Siksi on tärkeää välttää altistumista virukselle sairaiden tai kuolleiden eläimien kautta. Myös muut eläimet, kuten kotieläimet voivat sairastua altistuttuaan virukselle.

”Virus voi kulkeutua ihmisen elimistöön kosketustartuntana, esimerkiksi eläinten käsittelyssä likaantuneista käsistä suuhun tai silmiin. Virus voi myös tarttua ilmavälitteisesti erityisesti suljetuissa tiloissa, kuten sisätiloissa tai autossa”, sanoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh.

Jos sairaan tai kuolleen eläimen käsittely on välttämätöntä, THL neuvoo käyttämään kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja pesemällä kädet hyvin saippualla. Hengityksensuojaimen käyttö on tarpeen, jos kontakti eläimeen pitkittyy.

Yksittäisen kuolleen linnun voi yleensä jättää luontoon, haudata tai poimia ehjään muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön. Kokonaisen eläimen voi myös halutessaan toimittaa tutkimuksiin Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.

Jos havainto koskee luonnonvaraisia lintujen joukkokuolemaa tai -sairastumista, tulee viipymättä ottaa yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.

Lintuinfluenssaan viittaavana joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta. Myös yksittäisistä kuolleista isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa.

Tähän mennessä Ruokavirasto on todennut lintuinfluenssaa kuudessa linnussa tänä vuonna.