Se, miten poliisi reagoi suurpetojen aiheuttamiin ongelmiin, vaihtelee eri puolilla maata. Poliisiylijohtaja Koskimäki myöntää, että toimintatavoissa voi olla alueellista vaihtelua. Kuva: Jaana Kankaanpää
Sudet ovat raadelleet kotieläimiä eri puolilla Suomea – poliisiylijohtaja kertoo, miten ongelmia saadaan ratkottua ja kenellä on isoin vastuu
Poliisin kynnys lopettaa vaikkapa häiriötä aiheuttanut susi on poliisiylijohtajan mukaan korkea.Tilaajalle
Ongelmien ratkomisessa päästään poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan pitkälle sillä, että valtionhallinto toimii uskottavasti ja miettii ratkaisut sen mukaan, mikä alueen asukkaille on paras vaihtoehto. Kuva: Markku VuorikariSudet ovat raadelleet kotieläimiä eri puolilla Suomea. Siinä, että vahinkoja ei jatkossa sattuisi, on poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen mukaan maa- ja metsätalousministeriöllä tärkeä rooli. Petovahinkojen ehkäisyssä olennaista on riistanhoidollinen tasapaino ja tarkoituksenmukainen kannanhoito.
Ongelmien ratkomisessa päästään Koskimäen mukaan pitkälle sillä, että valtionhallinto toimii uskottavasti ja miettii ratkaisut sen mukaan, mikä alueen asukkaille on paras vaihtoehto.
”Eli ihmiset edellä, tietenkin”, hän painottaa.
Se, miten poliisi reagoi suurpetojen aiheuttamiin ongelmiin, vaihtelee eri puolilla maata. Koskimäki myöntää, että toimintatavoissa voi olla alueellista vaihtelua.
Jotta ongelmat saadaan ratkottua, on poliisiylijohtajan mukaan tärkeää, että tieto petovahingoista menee viranomaisille. Näin tilannekuva ongelmasta on todenmukainen.
Poliisin kynnys lopettaa vaikkapa susi on Koskimäen mukaan korkea.
”Sen täytyy oikeasti olla vaaraksi ympäristölle. Näissä lähtökohtana on eläimen karkottaminen. Eläimen lopetuksen pitää olla meidän toiminnassamme edelleen hyvin poikkeuksellista”, hän sanoo.
Koskimäki lupaa, että lopetusluvan kyllä saa, kunhan lain edellytykset täyttyvät. Poliisi ei hänen mukaansa pelkää susien ampumista.
Eniten sudet ovat aiheuttaneet harmia Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Se, että ihmiset tai kotieläimet joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta, ei Koskimäen mukaan ole hyväksyttävää.
”Pitää olla niin, että ihmiset ja kotieläimet voivat olla rauhassa”, poliisiylijohtaja Koskimäki sanoo.
Joskus turhautuminen petotilanteeseen purkautuu metsästysrikoksina ja suoranaisena petovihana. Poliisiylijohtaja Koskimäki painottaa, että metsästysrikokset ovat rikollista toimintaa, johon pitää puuttua.
”Emme missään tapauksessa hyväksy omankädenoikeutta”, hän korostaa.
Eniten sudet ovat aiheuttaneet harmia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Kuva: Johannes TervoPoliisi pyrkii saamaan lainvastaisesti toimivat henkilöt vastuuseen teostaan. Jos herää epäily siitä, että jossain metsästetään laittomasti, Koskimäki kannustaa olemaan yhteydessä poliisiin.
”Ei paranna tilannetta, että annetaan rikollisten toimia taustalla. Usein taustalla on hyötymistarkoitus, eikä se, että eläintä lopetetaan vaaran takia.”
On arvioitu, että suurpetojen kotieläimille aiheuttamat vahingot lisääntyvät tulevaisuudessa. Koskimäki korostaa, että poliisin pitää luottaa siihen, että suurpetojen kannat pysyvät tasapainossa. Kannansääntely on lupaviranomaisen eli käytännössä maa- ja metsätalousministeriön vastuulla.
”Ei voi olla niin, että poliisi joutuu ottamaan isompaa roolia tästä asiasta kuin kuuluu. Me olemme yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ammattilaisia.”
”Eläimen lopetuksen pitää olla meidän toiminnassamme edelleen hyvin poikkeuksellista.”
Joskus turhautuminen petotilanteeseen purkautuu metsästysrikoksina ja suoranaisena petovihana. Kuva: Lari Lievonen- Osaston luetuimmat
