• Lammasalaa vaivaa heikko kannattavuus – laajennussuunnitelmia varjostavat tukipolitiikka ja markkinoiden epävarmuus

    Neljännes tiloista aikoo tulevien viiden vuoden aikana supistaa tuotantoa, ja liki kymmenesosa lopettaa kokonaan. Reilu kolmannes aikoo kuitenkin jatkaa ja neljännes suunnittelee laajentamista.
    Ratkaisuina nykylammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi tutkimuksen mukaan olla koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen.
    Ratkaisuina nykylammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi tutkimuksen mukaan olla koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen. Kuva: Suomen Lammasyhdistys
    Maatalous|Lihantuotanto
    27.12.202310:00
    Terhi Torikka

    Suomalaisen lammastalouden tila vaikuttaa tuoreen tutkimuksen perusteella huolestuttavalta.

    Tiloista noin puolet kokee alan taloudellisen kannattavuuden välttäväksi tai heikoksi, ja vain neljä prosenttia pitää sitä hyvänä. Kolmannes tiloista piti kannattavuutta tyydyttävänä. Valoa tulevaisuuteen voisivat tuottajien mukaan tuoda tuotteista saatava korkeampi hinta sekä tuotantokustannusten maltillistuminen.

    Yksi alan suurista murheista ovat petovahingot, joihin ei näytä politiikan puolelta olevan tulossa ainakaan nopeaa ratkaisua. Tämä vaatii lampureilta paljon työtä, jotta laiduntaminen saataisiin turvattua.

    Lammastiloista neljäsosa aikoo supistaa tuotantoa seuraavan viiden vuoden aikana ja liki kymmenesosa lopettaa kokonaan. Reilu kolmannes aikoo kuitenkin jatkaa, ja neljännes suunnittelee tuotannon laajentamista, tutkimuksen tuloksista selviää.

    Lammastuottajat näkisivät tulevaisuuden positiivisempana, jos tuotteista maksettaisiin korkeampaa hintaa ja tuotantokustannukset olisivat pienemmät.

    Moni miettii tuotannon laajentamista, mutta suunnitelmia jarruttaa tukipolitiikan ja markkinoiden epävarmuus sekä työmäärän kasvu.

    Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimaa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hanketta keväällä 2023.

    Kyselyyn vastasi 173 lammastilaa eri puolilta Suomea, mikä on varsin edustava otos lammastiloista.

    Edellinen vastaava kyselytutkimus oli tehty vuonna 2002. Siihen verrattuna ala on kehittynyt. Lampureiden koulutustaso on parantunut ja tilakoko sekä lammastalouden osuus tilan liikevaihdosta ovat kasvaneet.

    Toiminta on myös ammattimaistunut ja muun muassa karitsoiden punnitseminen on lisääntynyt, mikä parantaa tuotannon ennustettavuutta ja teuraiden laatua.

    Haasteet teuraiden markkinoinnissa ovat vähentyneet ja tyytyväisyys teuraista saatuihin hintoihin on lisääntynyt, tuloksista ilmenee.

    Ratkaisuina nykylammastalouden suurimpiin ongelmiin voisi tutkimuksen mukaan olla lampureille suunnatun koulutuksen lisääminen talousasioissa ja johtamisessa, neuvotteluvoiman kasvattaminen myynnissä ja hankinnoissa sekä imago- ja brändäysyhteistyön kehittäminen.

    Kannattavuuden paraneminen heikentäisi myös tukipolitiikan aiheuttamaa epävarmuutta. Työmäärän hallitseminen taas vaatii olennaiseen keskittymistä sekä työtä helpottavien ratkaisujen etsimistä.

    Tutkimusraportti on luettavissa Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen verkkosivuilla.

    Lampaanlihan tuotantoketjun kehittäminen -hankkeen toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Suomen Lammasyhdistys.

    Lisää aiheesta
    • Lampaat ovat tehokkaita maisemanhoitajia, mutta koko ajan lisääntyvät susivahingot uhkaavat niiden työtä.

      Maatalousyrittäjät | ProAgria vaatii häirikkösusien poistoa: Lampureiden huoli on suuri ja jaksaminen koetuksella

    • Kuivaniemen Tilalihan Ismo Takalo myymässä lihaa kempeleläiselle Arto Haurulle (oik.).

      Lihantuotanto | Viranomaismaksujen korotukset kolahtavat kovaa lammas- ja vuohialaan – teurastamot varoittavat tuottajia hintamuutoksista

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Karjatalouden huima kehitys