ProAgria vaatii häirikkösusien poistoa: Lampureiden huoli on suuri ja jaksaminen koetuksella

ProAgria vaatii häirikkösusien poistoa ja kannanhoidollista metsästystä niin, että susien ihmisarkuus lisääntyy. Pikaisia toimia tarvitaan, jotta maisemanhoito ja lammastuotanto voisivat jatkua, asiantuntijaorganisaatio toteaa kannanotossaan.

Susikantoja pitää järjestön mukaan vähentää erityisesti alueilla, joissa kannat ovat kasvaneet liian suuriksi ja aiheuttavat taloudellista vahinkoa yrittäjille.

ProAgrian lammasasiantuntijat kertovat, että tilanne on vakava. Lampurit ottavat kaikki lailliset suojelukeinot laitumilla käyttöön: petoaidat, valokarkottimet, petotulet, radiot, seurantapannat ja niin edelleen, mutta osassa tapauksista hyökkäyksiltä ei ole silti vältytty. Tilat joutuvat ottamaan eläimiä sisään, vaikka laitumilla olisi vielä syötävää.

Petovahinkoja kärsineiden tilojen on vaikeaa saada kriisitukea, apua ja välitöntä tukea vahingosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Lampureiden huoli asiasta on suuri ja jaksaminen koetuksella. Monet pohtivat jo lammasyrittämisen lopettamista. Myös monella emolehmätilalla susiongelma on jo todellinen.

Alan kaikki sidosryhmät tekevät työtä sen eteen, että häirikkösusien poistolupia saataisiin. Valitusmahdollisuuden vuoksi osaa saaduista luvista ei kuitenkaan saada vietyä käytäntöön. Pikaista ratkaisua ei ole tiedossa, koska byrokratia on hidasta.

Isojen tilakohtaisten vahinkojen lisäksi kyse on laajemmistakin asioista.

Luonnon monimuotoisuus on vaarassa, jos arvokkaita geenivaroja tuhoutuu iskujen suuntauduttua lammaskatraisiin, ProAgria muistuttaa.

Lisäksi maisemanhoitokohteiden hoito alkaa käydä mahdottomaksi monilla lammas- ja emolehmätiloilla.

Kotimaiset alkuperäisrotumme, suomenlammas, kainuunharmas, ahvenanmaanlammas ja suomenvuohi, ovat erinomaisia laiduntajia. Niiden sopiva koko ja ketteryys tekevät niiden kuljettamisesta saariin helppoa ja tekevät niiden liikkumisesta sujuvaa hankalissakin maastoissa.

Geenivara-hanke pakastaa alkuperäisrotujen eläinainesta eli spermaa ja alkioita, mutta suurin osa eläinmateriaalista on elävinä tiloilla.

Maisemanhoitokohteet ja luonnonlaitumet ovat alueita, jotka eivät sovellu ihmisruuan tuottamiseen eli esimerkiksi viljan tuotantoon. Näin ollen maisemanhoito on erinomainen keino tuottaa liha- ja villatuotteita.

Ympäristösopimuksien tavoitteena on lisätä monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimusalaa 46 000 hehtaariin nykyisestä 31 400 hehtaarista. Lampaat ovat suurin eläinryhmä, jotka laiduntavat näitä alueita. Susien lisääntyvä määrä ja ihmisarkuuden vähentyminen uhkaavat maisemanhoitoa.