Maatalouden rakennemuutos etenee: Yhä useammalla maatilalla lisäksi muutakin yritystoimintaa
Etenkin kasvintuotantotilat hakevat lisätuloja monialaistamisesta.Tilaajalle
Koneurakointi on yksi suosituimmista maatilojen sivutoimista. Osalla urakoinnista on voinut tulla sivutoimen sijaan jo päätulonlähde. Arkistokuva. Kuva: Taina RenkolaMaataloudessa on menossa rakennemuutos, ja yhä useampi maatila joutuu miettimään toimeentulon kokoamista eri lähteistä, kertoo Pro Agria.
Osa tiloista on toiminut siten jo vuosikymmeniä.
Neuvontajärjestö teki viime vuoden lopulla kyselytutkimuksen toimintaansa jo monialaistaneille ja mahdollisesti monialaistaville maatiloille.
Kysely osoitti, että monialaistaminen kiinnostaa, sillä siinä on mahdollisuus lisätuloihin. Ajan riittävyys uuden yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen on kuitenkin kortilla.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 638 henkilöä maatiloilta ja maaseutuyrityksistä. Heistä yli 60 prosentilla oli yritystoimintaa maatalouden rinnalla.
”Olemassa olevat monialaistaneet maatilat ovat tyytyväisiä siihen tuloon, mikä heille nyt tulee liitännäiselinkeinosta ja tavoitteena ei ole kasvattaa sitä liian suureksi ja aikaa vieväksi liiketoiminnaksi”, kiteyttää yrityspalvelujen kehityspäällikkö Pekka Häkkinen Pro Agria Etelä-Savosta.
”Monialaistaneet maatilat ovat merkittävän iso joukko, joka on otettava huomioon maatalouden rakennemuutoksessa. Jos halutaan, että maaseudulla on toimeliaisuutta, tarvitaan maatalouden oheen muuta yritystoimintaa tai tilan ulkopuolista työtä.”
”Osalla ei ole mahdollisuuksia laajentaa maatilaansa ja viljelyn saaminen kannattavaksi voi olla haastavaa. Nämä monialaistavat maatilat tarvitsevat myös tukea kehittyäkseen.”
”Jos tilalla ei ole kasvumahdollisuuksia, hakee se luontevasti monialaistamista.”
Monialaiset maatilat ovat pääosin pienempiä maatiloja, mutta joukkoon mahtuu myös isoja tiloja, jotka ovat yhtiöittäneet eri toimintojansa.
Monialaistaneiden tilojen yritystoiminnan liikevaihto on keskimäärin 50 000 euroa vuodessa, mutta haitari on tässäkin laaja aina yli 200 000 euron liikevaihtoon asti.
Kasvintuotantotilat hakevat erityisesti lisätuloja monialaistamisesta.
Suurimpia liiketoimintasuuntia ovat koneurakointi, polttopuiden teko, matkailu, suoramyynti ja muut palvelut esimerkiksi kiinteistöjen hoito.
”Valintoja määrittelee myös tilan koko ja tulevaisuuden näkymät. Jos tilalla ei ole kasvumahdollisuuksia, hakee se luontevasti monialaistamista. Jatkajien saaminen alalle kuin alalle on haastavaa”, painottaa Häkkinen.
Etelä-Savossa, Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa on muita maakuntia enemmän monialaistaneita tiloja, joilla pääosa tuloista tulee yritystoiminnasta ja maataloustuotanto on jäänyt sivuelinkeinoksi.
Sen sijaan Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa on muita enemmän monialaistaneita maatiloja, joilla päätulo tulee edelleen maataloudesta ja rinnalla on muuta yritystoimintaa.
Kyselyyn vastanneet näkivät kehitystarpeina omassa yritystoiminnassaan muun muassa laajennukset, investoinnit, vastuullisuuden, sukupolvenvaihdokseen valmistautumisen, rahoituksen saannin sekä kustannusten hallinnan.
Huolina nousivat esille ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, ajankäytön ongelmat, oma terveys, maatalouden kannattavuus, tuottajahinnat, byrokratia, tekniikan muutokset ja niiden haltuunotto sekä yritystoiminnan kannattavuus ja markkinointi.
Myönteisiä puolia olivat yritystoiminnan monipuolistuminen, kasvu ja kestävä kehitys, päätoiminen yrittäjyys, maatilan ja yritystoiminnan kasvu ja jatkuvuus tuleville sukupolville, tehokas ja tuottava toiminta sekä hallittu laajentaminen ja kannattava toiminta.
- Osaston luetuimmat
