Yhdelläkin robotilla pärjää – ”Tili tehdään aina navetan vanhemmilla lehmillä”

Ullavalaiset Riitta ja Esko Rahkola ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 1986. Tilanpito alkoi pienestä.

"Alussa oli kahdeksan lehmää, kuusi sonnia ja 14 hehtaaria peltoa. Pari vuotta myöhemmin valmistui uusi navetta ja parsipaikkojen määrä nousi kolmeentoista. Tästä sitä lähdettiin tilaa kehittämään ja laajentamaan. Lisäeuroja hankittiin tilan ulkopuolelta. Isäntä urakoi ja minä pyöritin lypsytöiden ohella pitopalveluyritystä. Ei siinä työtunteja laskettu, sillä talouden oli pyörittävä ja arjen pysyttävä muutenkin tasapainossa”, Riitta Rahkola kertaa.

Tilan maidontuotanto nousi uudelle tasolle, kun vuonna 2003 vanhan navetan yhteyteen rakennettiin lypsyasemalla varustettu pihatto. Samalla lehmämäärä nostettiin noin neljäänkymmeneen.

Rahkolan tilan navetassa on kiinnitetty erityishuomio karjan hyvinvointiin. Toimintoja uusitaan ja automatisoidaan tarpeen mukaan. Kuva: Anne Anttila

Viisi vuotta myöhemmin toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä ja puolet tilasta otti nimiinsä perheen poika, maatalouskoneasentajaksi kouluttautunut Petri Rahkola.

Ennen yhtymää Petri toimi muun muassa turveurakouitsijana.

"Vetovastuun myötä jätin tilan ulkopuoliset hommat vähemmälle ja keskityin olennaiseen. Olisihan sitä työtä riittänyt kentälläkin, mutta periaatteeni on, että se mikä tehdään, tehdään hyvin. Liiallinen työmäärä ei palvele ketään. Sama pätee maidontuotannossa. Karjamäärän kasvattaminen lisää liikevaihtoa ja työtä, mutta tulos jää nykyisillä tuotantopanosten hinnoilla kuitenkin heikommaksi”, Petri Rahkola selventää.

Mty Rahkola on valinnut maidontuotannon suhteen kultaisen keskitien.

Tilan talousvastaavana toimiva Riitta Rahkola liputtaa kustannustehokkaan kehittämisen puolesta. Keskiössä on tarkka tulo- ja menovirran seuranta.

"Toimintaa pyöritetään täydellä teholla, mutta järkevästi. Muutoksia ja parannuksia tehdään kuitenkin tarpeen mukaan, sillä eläinten hyvinvointi on suorassa yhteydessä maitotiliin”, Riitta Rahkola tietää kertoa.

Parannuksista merkittävimpiin lukeutuu muun muassa lypsyrobotti.

Ensimmäinen hankittiin vuonna 2011 ja vuoden 2022 syksyllä robotti vaihtui uuteen.

Tilan karjavastaavana toimiva Paula Mäenranta on asettanut tavoitteeksi, että tilan kaikista lehmistä saadaan huolettomia robottilehmiä. Työ on tuottanut tulosta, sillä tilan ekm-tuotos on parhaimmillaan ylittänyt 13 000 kilon rajapyykin.

"Viimeiset kahdeksan vuotta olen tehnyt töitä jalostuksen eteen. Tie on täynnä yllätyksiä, mutta sen olen matkan varrella kuitenkin oppinut, että tili tehdään aina navetan vanhemmilla lehmillä.”

Harjavallasta kotoisin olevalla Paula Mäenrannalla ei ole maataloustaustaa, mutta hevoskoulun käyneenä maatalouslomittajana tartuntapinta maatalouteen on ajan myötä vahvistunut.

”Ja työ navetassa opettaa loput”, Mäenranta sanoo hymyillen.

Rahkolan maidontuotantotilaa kipparoidaan kahden sukupolven voimin. Riitta ja Esko Rahkola (vas.) ovat jättäneet ison osan tilan töistä pojalleen Petri Rahkolalle sekä tämän puolisolle Paula Mäenrannalle. Kuva: Anne Anttila

Karjatalouden tulevaisuus puhututtaa Rahkolan tuvassa.

"Haaveet on nostettu hyllylle odottelemaan parempia aikoja. Meillä on piirustuksetkin valmiina vanhan puolen remonttia varten, mutta ilmassa on jälleen liian paljon epävarmuustekijöitä. Yksinomaan maidon tuottajahinnan pudotus jarruttaa investointeja.”

Rahkolan isäntäväki harmittelee myös tuulivoimaloiden rakentamisesta koituvia haittoja.

"Tuulivoimaloiden tuottaman energian siirtoon tarvitaan voimalinjoja, jotka puhkovat metsiä ja viljeltyjä peltoja. Voimajohtojen alle jäävän maan lunastuslaki on päätynyt kuitenkin oikeusministerin pöydälle pölyttymään. Lunastuslain uudistaminen pitää saada käsittelyyn ja kohtelemaan maanomistajia oikeudenmukaisesti. Maanomistajat ovat jo vuosia joutuneet luovuttamaa maa-alueita pilkkahintaan. Korvaustasot pitäisi saada vastaamaan todellisia menetyksiä”, Riitta Rahkola selventää.

Maidontuotannon suhteen isäntäväki pyrkii pitämään toiminnot nykyisellään.

"Tälläkin määrällä pärjätään, kunhan pidetään tulot ja menot tasapainossa. Onneksi meillä on tekevä, monitaitoinen ja työtä pelkäämätön porukka. Näillä vahvuuksilla pärjätään jo pitkälle”, Riitta-emäntä luonnehtii kiitollisena.