Katso video - mitä miettii metsäkoneiden tekijä ilmastonmuutoksesta ja hakkuista

"Seinät tulivat yksinkertaisti vastaan eikä liikevaihtoa pystynyt enää kasvattamaan ilman laajennusinvestointia", kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Mattsson Nisula Forestilta Jämsästä.

Mattsson kertoi alan näkymistä ja tehdaslaajennuksesta uudessa hallissa, jonka lattia valettiin helmikuun alussa. Taustalla jyrisivät hävittäjät, joka harjoittelivat viereisellä Hallin lentokentällä.

Yhtiön liikevaihto oli viime kaudella lähes 8 miljoonaa euroa. Laajennuksen ansiosta voidaan nousta ehkä 15–16 miljoonaan, mikäli jalansijaa markkinoilla saadaan kasvatettua, Mattsson arvelee.

Kaatopäitä voidaan koota jatkossa nykyisen kahden sijasta neljä kerrallaan. Myös tuotantoa saadaan entistä suoraviivaisemmaksi.

Uutta tilaa tulee 1500 neliötä aiempien noin 3000 neliön kylkeen. Lisäksi hallissa on 17 metriä korkea varaosavarasto. Varastotilaa tarvitaan lisää uusien tuotteiden takia.

Mattssonin mukaan yli kahden miljoonan euron investointi on iso 8–9 miljoonan euron liikevaihtoa tekevälle yritykselle.

Lisäksi kohde sijaitsee sivussa eikä sille ole samalla tavalla vaihtoehtoista käyttöä kuin asutuskeskusten lähelle rakennettaessa. "Tämä tulee omaan käyttöön."

Nisula Forest on keskittynyt harvennushakkuissa käytettävien kaatopäiden valmistukseen. Seuraavat uutuudet esitellään kesän korvalla, Mattsson kertoo.

Mallistoa täydennetään niin, että asiakkaille pystytään tarjoamaan kattava valikoima kaatopäitä, Mattsson sanoo.

Lisäksi yhtiö tekee keveitä harvestereita harvennushakkuisiin. Ne ovat tieliikennekelpoisia ja moto voidaan tarvittaessa ajaa työmaalta toiselle, mikä on iso asia monissa vientimaissa, Mattsson kertoo.

Nisulan kaatopään kokoamiseen menee ammattimieheltä kahdesta kolmeen päivään. Kuva: Veikko Niittymaa

Nisulan tuotteet ovat pienempiä kuin alan suurilla toimijoilla. "Niiden kanssa emme kilpaile. Isojen alapuolella on tilaa harvennushakkuisiin soveltuvalle kalustolle", Mattsson linjaa.

Mattssonin mielestä harvennushakkuilla olisi tilaa combi-koneille, joissa ajokone on varustettu hakkuupäällä. Hakkuupäällä pystyy myös kuormaamaan puut.

Suomessa on paljon sadan motin leimikoita, joihin combikoneet sopivat. "Ei tarvita kahta ketjua, vaan yksi mies ja yksi kone riittävät."

Korona on muuttanut täysin Mattssonin työpäivät. Aiemmin hän vietti 150 päivää vuodessa matkoilla ympäri maailmaa. Matkustaminen loppui täysin koronaan.

Vientimaita on 29 ja kanavia avataan Aasiaan ja Venäjälle. "Etenkin uusia ja hiljan avattuja markkinoita on vaikea hakea ja hoitaa etänä, mutta vaihtoehtoa ei ole."

"Digihyppy on ollut iso, kun koulutusta ja markkinointia on siirretty verkkoon. Youtube-kanavalla on 85 000 tilaajaa ja katsojaa. Se on osa brändin rakentamista."

Juuri ennen koronan puhkeamista Nisula varusteli rekan markkinoinnin tueksi. "Pari kertaa sitä ehdittiin käyttää, vaikka tarkoitus oli kiertää viime kesänä kaikissa Euroopan maissa."

Tehtaan näkymät olivat valoisia vuosi sitten ennen koronaa. Sen jälkeen tuli täysin hiljasta. Tilauksia ei onneksi peruttu, mutta uusia ei tullut.

Lehti kääntyi uudelleen yhtä nopeasti kuin keväällä. Markkinat heräsivät eloon elokuun lopulla ja nyt tilauskirjat ovat täynnä pitkälle kevääseen.

Tehdaslaajennuksen lattiavalu oli loppusuoralla helmikuun alussa. Uutta tilaa on 1500 neliötä. Kuva: Veikko Niittymaa

Turvekeskustelu on tuonut kysyntää. "Moni tuttu turveyrittäjät on soittanut ja kysynyt, saako koneita hukattua jonnekin. Mielellään näkisin, että tutut tekijät olisivat edelleen töissä."

Mattssonin mukaan työvoimasta on pulaa joka puolella maailmaa ja puun korjuun tehostaminen vaatii teknologiaa. Suomalaiset osaavat puunkorjuun koneellistamisen. Se on hyvä valtti maailmalla.

Mattsson nostaa 820-kiloisen kaatopään peittona olevaa muovia. "Tämä on lähdössä vielä tällä viikolla Brasiliaan."

Suomessa on vahvaa harvesteriosaamista ja alan huipputuotantoa, mutta suurin osa maailmaa käyttää puunkorjuussa hakkuisiin rakennettuja kaivureita.

Syitä voi olla useita, Mattsson toteaa.

Kaivureiden käyttämiseen on totuttu ja toisaalta kaivureita on markkinoilla runsaasti ja kaiken kokoisia. Hintakin voi painaa vaakakupissa. Yhden moton hinnalla saattaa saada kaksi kaivurista räätälöityä hakkuukonetta.

Myös tullit ohjaavat hankintoja. Brasilia perii 40 prosentin tullin tuontikoneista, jolloin ostajat päätyvät paikallisesti tehtyyn kaivuriin ja ostavat siihen sopivan kaatopään.

Nisula on vienyt kaatopäitä Englantiin, mutta vienti seisoo nyt Brexitin takia.