• Yli 70 prosentilla lypsylehmätiloista karja pääsee laitumelle

    Lypsylehmien päivittäinen laitumellaoloaika oli keskimäärin 12 tuntia. Monet tilat pitivät muut naudat laitumella vuorokauden ympäri.
    Nämä lohjalaislehmät laskettiin mukaan viime vuoden laiduntavien tilastoon.
    Nämä lohjalaislehmät laskettiin mukaan viime vuoden laiduntavien tilastoon. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Maatalous
    10.11.202112:05
    Satu Lehtonen

    Viime vuoden tilastojen mukaan noin 70 prosenttia nautatiloista laidunsi karjaansa, Luonnonvarakeskus Luke kertoo tuoreimmassa tilastojulkistuksessaan.

    Lypsylehmätiloista laitumelle päästiin yli 70 prosentilla ja muista nautatiloista alle 70 prosentilla.

    Lypsylehmien laidunkauden pituus oli alle viisi kuukautta ja muiden nautojen lähes kuusi kuukautta.

    Lypsylehmien päivittäinen laitumellaoloaika oli keskimäärin 12 tuntia. Monet tilat pitivät muut naudat laitumella vuorokauden ympäri.

    Tänään julkaistu ennakollinen tilasto on tehty tiloittain, joten se ei kerro laiduntavien lehmien määrällistä osuutta. Lukesta luvataan, että keväällä tehtävään lopulliseen tilastojulkistukseen asiaa yritetään avata.

    Kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 2010, lähes 90 prosenttia lypsykarjatiloista laidunsi karjaansa. Silloin tilamäärä oli suurempi ja pieniä tiloja paljon enemmän. Pihatoissa ja parsinavetoissa oli yhtä paljon nautapaikkoja.

    Nyt jo kaksi kolmasosaa nautapaikoista on pihatoissa, joissa eläimillä on liikkumavapaus. Moneen uuteen pihattoon kuuluu jaloittelutarha, vaikka varsinaista laiduntamismahdollisuutta ei olisikaan.

    Tuoreen tilaston mukaan noin 40 prosentilla nautatiloista oli viime vuonna jaloittelumahdollisuus tarhassa. Tilasto ei kerro, onko kyse tiloista, jotka eivät laidunna, vai onko laidunnus- ja jaloittelulukemissa päällekkäisyyttä.

    Ehdotus uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi kieltäisi uusien parsinavetoiden rakentamisen.

    Viime vuonna lähes puolet kanaloista oli virikehäkkikanaloita. Kerroslattiakanaloita oli 36 prosenttia.

    Suurin osa sikapaikoista oli osittain rakolattiallisia ja lannan käsittelymuoto oli lietelanta.

    Yleisin lannan ominaisuuksia muuttava käsittelymenetelmä oli kiinteän lannan kompostointi, jota käytti neljä prosenttia kaikista tiloista.

    Vajaa kymmenen prosenttia tiloista luovutti lantaa toisille tiloille, ja lantaa vastaanotti yli kymmenen prosenttia tiloista.

    Lue myös: Esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi: Uusia parsinavetoita ei saisi rakentaa, uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kiellettäisiin

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Puutarhatuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 4

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 5

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 6

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 7

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle